Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Tuntematonta ikä kaikki

Pitäisikö Väinö Linnan klassikkoromaanista Tuntematon sotilas tehdä kolmas elokuvaversio? Ainakin Aku Louhimies aikoo niin. Asiassa on tietysti puolensa, mutta miksipä ei. Tuotetaanhan esimerkiksi Shakespearenkin klassikoista jatkuvasti tuoreita elokuvatulkintoja, erilaisista näyttömöversioista puhumattakaan. Vaikka Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama ykkösversio on puolustanut hyvin paikkaansa taistelussa kaikkien aikojen parhaan kotimaisen elokuvan paikasta, aivan aukoton se ei ole ollut. Kritiikkiä tuli muun muassa siitä, että jatkosotaan lähetettyjä sotilaita esittivät jo keski-ikää lähentelevät miehet.

Åke Lindman Lehtona oli elokuvan ensi-illan aikaan 27-vuotias, Heikki Savolainen Hietasena 33-vuotias ja Veikko Sinisalo Lahtisena 29-vuotias. Upseerien roolit olivat tietysti asia erikseen. Koskelaa esitti 35-vuotias Kosti Klemelä ja Lammiota 25-vuotias Jussi Jurkka. Täydennysmiehenä jatkosotaan kutsuttua talvisodan veteraania, alikersantti Rokkaa näytteli 35-vuotias Reino Tolvanen.

Lähes tarkkaan 30 vuotta myöhemmin julkaistu Rauni Mollbergin Tuntematon pureutui juuri tähän ikäongelmaan. Erityisesti mukana olleet nuoret amatöörinäyttelijät kehuivat Mollbergin psykologisia taitoja. Päähenkilöistä Lahtista tulkinnut Pertti Koivula hylkäsi haaveet opettajan urasta ja ryhtyi näyttelijäksi. Pirkka-Pekka Petelius taas paljasti Hietasena uuden, vakavamman puolen itsestään.

Koska Aku Louhimiehen tuleva tulkinta perustuu Väinö Linnan Sotaromaani-nimeä kantavaan, Tuntemattoman sotilaan sensuroimattomaan versioon, siltä voi odottaa ja vaatia entistä suurempaa realistisuutta. Spekulaatiot tulevien näyttelijöiden henkilöllisyydestä ovat saanet iltapäivälehdistössä jo huvittaviakin piirteitä. Erilaisissa äänestyksissä tuleviksi tähdiksi on ehdotettu etupäässä Putous-sarjassa esiintyneitä koomikoita - Aku Hirviniemi kärjessä. Huumorilla on toki Tuntemattomassakin sijansa, mutta siitä pitävät lähinnä huolen Rahikaisen, Hietasen ja Honkajoen, miksei Vanhalankin roolihahmot.

Teoksen kovin kasvo on ehdottomasti Rokka, jonka saappaisiin olivat eräänkin puolivillaisen gallupin mukaan tarjolla Samuli Edelmann ja Antti Holma. Herranjumala, mustaako Mannerheimiä tässä taas haetaan? Oman lajinsa tietämättömyyttä edusti juorutätien kuningatar, Ilta-Sanomien Rita Tainola, joka kirjoitti, että uutuuselokuvan rooleihin pitää valita kokeneita näyttelijöitä, jotka voivat välittää yleisölle sodan kärsimykset mahdollisimman aidon tuntuisesti. Hänen oma ehdokkaansa Rokaksi oli komediasarja Pulkkisesta tuttu, nimihenkilöä näyttelevä Jari Salmi. Otetaan saman tien Lammioksi Ketonen ja Riitaojaksi Myllyrinne. Siitäkös riemu syntyisi - uskottavuudesta en menisi takuuseen.

Myös valkokankaan kestosuosikki, Juha Veijonen - ikää 55 - oli valinnoissa esillä. Ihme kyllä toisen Vares-tähden, eli Antti Reinin nimeä ei mainittu. Ulkoasunsa puolesta Reini sopisi hyvin Rokaksi, mutta sujuisiko mieheltä Karjalan murteen papatus kuten Tolvaselta ja sittemmin Paavo Liskiltä? Ehkä on pelkästään hyvä, että Väinö Linnan klassikko päivitetään säännöllisin väliajoin uusille sukupolville. Muuten se jäisi suurteoksena tuntemattomaksi - todellakin pienellä alkukirjailmella kirjoitettuna - kuten puolihuolimattomasti heitetyt nimiehdotukset todistavat.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit