Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Horseshoe Falls
Maid of Mist-jokialus vaikuttaa pieneltä kaarnalaivalta jylhän Horsehoe Fallsin vieressä

Maineensa veroinen Niagara Falls

Osana Toronton matkaamme oli aivan pakko käydä katsastamassa ne kuuluisat Niagaran putoukset, jotka sijaitsevat USA:n ja Kanadan rajalla suurten järvien, Erien ja Ontarion välisessä Niagara-joessa. Torontosta oli putouksille matkaa vain noin 120 kilometriä, jonne matka sujui mukavasti ja helposti linja-auton kyydissä alle parissa tunnissa.

Bussi jätti meidät Niagara Falls -nimiseen pikkukaupunkiin, josta oli matkaa vielä pari-kolme kilometriä itse putouksille. Sinne pääsee kätevästi paikallisbussillakin, mutta me päätimme reippaasti kävellä tuon matkan. Ja eipä aikaakaan, kun putoukset avautuivat silmiemme eteen. Putouksista nouseva vesihöyrypatsas peitti osan putouksista ja tuo vesihöyrypatsas kuulemma näkyy kirkkaana päivänä aina Toronton CN-Toweriin asti, linnuntietä noin 50 kilometrin päähän.

Se kuuluisampi ja isompi putous eli Horseshoe Falls sijaitsee Kanadan puolella ja sen leveys on 792 metriä ja korkeus 51 metriä. Nimensä putous on saanut "yllättäen" hevosenkenkämäisen muotonsa ansiosta. Pienempi putouksista (no ei sekään ihan pieni ollut...) American Falls sijaitsee nimensä mukaisesti USA:n puolella. Itse asiassa tuo Amerikan putous koostuu kahdesta erillisestä putouksesta, jota toista, pienempää nimitetään morsiushuntuputoukseksi.

Joka tapauksessa kannattaa katsastaa putoukset nimenomaan Kanadan puolelta, jossa näkymät ovat paremmat. Putousten paikka on muuten siirtynyt noin 865 metriä viimeisen 250 vuoden aikana kovan eroosion vuoksi, joten vesi kuluttaa yllättävän paljon pehmeätä kalliota. Yhteensä Niagaran putouksissa virtaa noin 2,8 miljoonaa litraa vettä sekunnissa, joten voitte vain kuvitella sen valtavan pauhun, joka putouksista lähtee. Nykyään Yhdysvallat ja Kanada ottavat joen virtauksesta huomattavan paljon vesivoimaa, minkä takia veden virtaus putouksilla on kuulemma pienentynyt. No, minulle riitti kyllä tämäkin määrä vettä.

Valtavat vesimassat ovat aina houkutelleet ihmisiä Niagaraan ja moni on myös päässyt hommassa hengestään. Vuosikymmenten varrella ovat erinäiset huimapäät ja esi-duudsonit mm. kävelleet nuoralla putousten yllä, puhumattakaan niistä, jotka ovat laskeneet putoukset tynnyrillä tai jollain muulla vempeleellä. Ja riittää putouksilla muitakin kuin huimapäitä, sillä putouksia käy katsomassa joka vuosi noin 10 miljoonaa matkailijaa ympäri maailman, joten kyseessä on yksi maailman suosituimmista turistinähtävyyksistä.

Pinkki matkailija
Satunnaista matkailijaa naurattaa vielä pinkissä sadeasussaan, taustalla se pienempi putous American Falls 

Kunnon turistirysän tavoin on turistien rahanmenon varalle keksitty kaikkea kivaa. Ehdoton must-juttu Niagaralla on tietenkin hypätä Maid of Mist-jokilaivaan ja käydä kääntymässä molempien putouksien alapuolella. Tai ei nyt tietenkään ihan alapuolella, mutta mahdollisimman lähelle kyllä mentiin. Sen vuoksi kaikille jaettiin pinkit sadeasut ennen laivaan nousua, sillä muuten olisimme kyllä kastuneet komeasti. Viimeistään Horseshoe-putouksen alla, putouksen levitessä valtavalla pauhulla kaikkialle ympärilleni, tajusin oman pienuuteni tämän uskomattoman komean luonnonvoiman edessä. Hieno henkeäsalpaava ja jopa hieman pelottavakin kokemus.

Lisäksi olisi ollut myös mahdollisuus kiertää jalkaisin putouksen viereen/taakse, mutta me jätimme sen väliin, sillä uudelleen kastuminen ei tuntunut hyvältä idealta. Illalla putoukset on mainoskuvien mukaan hienosti valaistu, mutta putouksesta nouseva vesihöyrypatsas peittää helposti osan putouksesta taakseen puhumattakaan sumusta, joka nousi iltaa myöden, joten valoshow jäi meiltä tällä kertaa näkemättä. Loppuillasta pääsi jo hieman vilukin yllättämään, sillä jatkuva vesihöyryssä oleminen teki ilman kylmemmäksi kuin se olikaan.

Niitä joita ei Niagaran putousten ihmeellisyys jaksa kiinnostaa kovin pitkään, on alueelle rakennettu kunnon turistipyydyksen tavoin mm. pienimuotoinen huvipuisto, jonne voi rahansa viedä. Lisäksi alueelta löytyy vino pino kahviloita, ravintoloita, hotelleja, kasinoita ja tietenkin niitä turistikrääsäkauppoja, joista voi ostaa kaikkea Niagaraan liittyvää tavaraa ja vaatetta. 
Huolimatta kaikesta turhastakin kaupallisuudesta putousten ympärillä, on kyseessä paikka, jossa kannattaa ehdottomasti käydä, sillä se tärkein tuote eli putoukset ovat todella komeata katsottavaa ja kuunneltavaa. Todella vaikuttava kokemus.

Pete Salomaa
Kuvat: Päivi & Emma Salomaa 

 

 


Ajankohtaista -arkisto