Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Stoppi amfetamiinille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on seurannut huumausaineiden jäämiä suurimpien suomalaisten kaupunkien puhdistamattomasta jätevedestä. Parillisina vuosina tehdyn mittauksen mukaan amfetamiini on nykyään kaikkein käytetyin huume jokaisessa 10 tutkimuskohteessa. Mukana kaupungeista ovat olleet Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Lahden jätevesistä kaikkia tutkittuja huumeita löytyi keskimääräistä enemmän. Niinpä kannamme nyt Suomen huumepääkaupungin leimaa.

1980- ja 1990-lukujen aikana huumekuninkaan tai -paronin maineen saanut Miika Kortekallio varoitti jo aikoinaan amfetamiinin petollisuudesta, vaikka hänen liigansa sitä välittikin. Hän istui aikoinaan Suomen pisintä tuomiota huumerikoksista. Kannabis-apostoliksi julistautunut Kortekallio veti selvän rajan mietojen ja vahvojen huumeiden välille, vaikka oli itse joutunut irrottautumaan myös heroiinista. Silti hänen moraalinsa ei koska sallinut heroiinin myymistä.

Vapautuessaan vankilasta elokuussa 1994 Kortekallio vannoi pysyvänsä suhteelllisen kaidalla tiellä, mutta sisimmässään hän tiesi palaavansa kiven sisään takaisin. Hän oli löyhästi mukana Suomen kannabisyhdistyksen toiminnassa ja esitteli kannabista vieroitusaineena kovemmille huumeille. Reilu kaksi vuotta myöhemmin hän jäi kiinni hasis-lastin kanssa. Mies kuoli Jokelan vankilassa vuonna 2000.

Tapasin Kortekallion alkukesästä 1994, ennen hänen vapautumistaan, niin Sörkan muurien sisällä kuin lyhyellä lomalla Helsingin keskustassa. Kirjoitin tapaamisistamme laajan henkilöhaastattelun Iltalehteen saman vuoden heinäkuussa. Jo tuolloin amfetamiini oli suurissa taajamissa pahempi ongelma kuin kannabis. Sen suosio heijastui suoraan rikollisuuteen.

"Amfetamiini antaa voimaa tehdä lisää rikoksia, toisin kuin pilvi tai ruoho, jotka tekevät käyttäjänsä vähemmän aggressiivisiksi. Siksi se on poliisillekin suurempi haaste. Jostain kumman syystä amfetamiini tuntuu soveltuvan erinomaisesti suomalaiseen viinapäähän", Kortekallio kertoi vankilan tapaamishuoneessa. Hän tähdensi, että aineen vaarallisuus piilee siinä, että se näyttää alkuvaiheessa käyttäjälleen ainoastaan hyvät puolensa. Käyttäjä tuntee itsensä voittamattomaksi, eivätkä mitkään esteet tunnu ylivoimaisilta.

Kortekallio oli sitä mieltä, että amfetamiinin saatavuutta pitäisi hankaloittaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Tämä onnistuu ainoastaan, jos viranomaiset iskevät suoraan myyntiportaaseen. 90-luvulla huumemarkkinoilla oli pulaa pilvestä, koska myyjät halusivat käyttäjäkunnan siirtyvän vahvempiin aineisiin, kuten juuri amfetamiiniin. "Myyjälle amfetamiini on edullisempaa kolmestakin eri syystä. Sen myynnistä saatu kate on huomattavasti parempi kuin kannabiksesta, sitä on helpompi kuljettaa ja asiakas jää siitä todennäköisemmin riippuvaiseksi," Kortekallio havainnollisti.

Laajamittaisena huumebisneksen pyörittäjänä Kortekallio oli aikaansa edellä, ja jonkin aikaa edellä myös viranomaisia. Ei siis ihme, että viime viikonvaihteen Iltalehti oli kaivanut hänen vanhan haastattelunsa arkistosta ja kysynyt samaa, mitä syyttäjä Jari Aarniota vastaan käytävässä oikeuskäsittelyssä. Kopioiko lukuisista rikoksista epäilty, Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö osan toimintamalleistaan suoraan Kortekalliolta?

Miesten tiet kohtasivat, kun laajaa huumeorganisaatio pyörittänyt Kortekallio piileskeli ulkomailla ja silloinen huumetoimiston konstaapeli Aarnio sai yhteyden tämän "tiedottajaan". Kun Kortekallio jäi kiinni, Aarnio määrättiin hänen kuulustelijakseen. Hasiksen salakuljetuksesta epäillyn Aarnion toiminnassa on havaittu olevan huomattavan paljon samoja piirteitä kuin Kortekallion "Firmaksi" kutsutun organisaation liikkeissä. Aarnio teki alipäällystökurssillaan tutkielman "Firmasta". Siitä käy ilmi, että Kortekallion vangitsemisen jälkeen organisaation voitot jäivät piiloon ja että sen suhteet Suomen rajojen ulkopuolelle, Hollantiin säilyivät vahingoittumattomina, sillä oikeustutkinta ei ulottunut yhteyshenkilöihin.

Jää nähtäväksi, millainen luku Aarniosta kirjoitetaan suomalaiseen rikoshistoriaan. Amfetamiinin leviämiselle on joka tapauksessa pantava piste. 90-luvulla amfetamiini, piri, vauhti, spiidi - tai mitä lempinimiä tällä saastalla onkaan - oli Kortekallion mukaan Ruotsissa jo jonkinlainen kansallishuume. Se on sitä nyt myös Suomessa ja Lahdessa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit