Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

nainen kuulemma käyttää pehmeitä arvoja.tehdessään päätöksiä johtaessaan minisreriötä.kun vr paloitellaan missä näkyy tämä pehmeys. 18.09.2017 07:54
hajuherkkyys naisilla kääntyy eduksi. on jälleen yksi syy laistaa työtehtäviä. on ne käsitykset nurinkuriset valtakunnassa.miehillä haisevakin työ on kelvattava. 11.09.2017 08:50
feministit marssi naisten oikeuksien puolesta.mutta kyky hoitaa osuutensa työssä unohtui.samoin vastuu ja velvollisuudet.sama toistuu jatkuvasti. 04.09.2017 08:25
suomi nainen esitteli kreikkalaista miestä uutisissa.kun täällä sosturva parempi. paljonko näitä tapauksia oikein on.viime vuosikymmeninä.me miehet tietenkin maksamme sitä sosturvaa.turha puhua yhteisöllisyydestä. 28.08.2017 08:59
sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Isoveli uutisoi

Kuulun itse siihen sukupolveen, joka havahtui suomettumiseen Urho Kekkosen hallitsemassa Suomessa. Alunperinhän saksalaislähtöinen termi tarkoittaa voimakkaamman valtion vaikutusvaltaa heikomman naapurimaan asioihin. Käsite tuli esille alunperin Itävallassa jo 1950-luvulla, mutta sittemmin sitä alettiin käyttää ahkerasti Saksan liittotasavallassa 1960-luvun lopulla. Suomettumisella tarkoitetaan poliittista kehitystä, jossa pieni demokraattinen maa alistuu suuremman totalitaarisen naapurivaltion tahtoon. Termiä käyttivät alun alkaen liittokansleri Willy Brandtin vastustajat, jotka pitivät hänen ulkopoliittista linjaansa liian neuvostomyönteisenä. Brandt tuomitsi termin käyton suomalaisia luokkaavana.

Suomettuminen ei kuitenkaan päättynyt presidentti Kekkosen hallintokauteen. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan myös Mauno Koiviston valtakaudet olivat vahvaa suomettumisen aikaa. Siitä esimerkkinä pidetään muun muassa Koiviston pyrkimyksiä estää Juho Kusti Paasikiven päiväkirjojen julkaiseminen. Lopullisesti suomettumisen katsotaan päättyneen maassamme vasta 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

Yleisradion ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelä seuraa säännöllisesti, millaista uutisaineistoa Suomesta julkaistaan itänaapurissamme Venäjällä. Hänen mielestään mennyt huhtikuu oli huippu lajissaan - niin paljon Suomea ei ollut käsitelty koskaan. "Suomen uuden ajan historia kirjoitettiin uusiksi", hän raportoi tuoreessa lehdistökatsauksessaan, "myös kansainvälinen asemamme määriteltiin uudelleen." Mäkelä kertoo, että Pohjolan puolustusministereiden yhteisestä artikkelista Suomessa noussutta kohua selostettiin riemukkain sanakääntein, samalla maamme kansantalouden edessä olevasta perikadosta vuodatettiin "krokotiilin kyyneleitä".
Suomen vaalikampanjaa seurattiin, arvioitiin vaalitulosta ja hallituksen muodostamista. "Juttua riitti myös Suomen hallituksen määräämästä puolustusvoimien reservin liikekannallepanosta. Ja naureskeltiin Suomen merivoimien tuloksettomalle sukellusvenejahdille:"

Mitä tällä kaikella on sitten tekemistä suomettumisen kanssa? Jarmo Mäkelä vastaa: "Me kylmän sodan aikana eläneet muistamme, kuinka ankarasti Neuvostoliiton johto vastusti Suomen puolueettomuutta. Painostus meni lopulta niin pitkälle, ettei asiasta saanut puhuakaan." Pietarissa toimivan yliopiston rehtori muistaa asian kuitenkin aivan toisin. Hänen muistuttaa, että Neuvostoliitto tosiasiassa palkitsi Suomea runsaskätisesti puolueettomuudesta. Professorin mukaan Leningradin alueella lopetettiin kananmunien tuotanto, jotta niitä voitaisiin ostaa Suomesta.

"Nyt tästä ystävyydestä on tullut loppu, rehtori tuskailee", Mäkelä kertoo tekstissään. Rehtorin mielestä Yhdysvallat on ottanut Suomen hallintaansa. Suomesta on tullut reunavaltio, jota odottaa kansallinen katastofi ja jonka tulevaisuutta voi käydä katsomassa Viron rajaseudulla. Professori povaa, että kurjuus ja autioituminen odottavat ensin Imatraa, Kotkaa ja Lappeenrantaa, myöhemmin muutakin osaa maasta."

Mäkelä on löytänyt Venäjän mediasta myös Suomea ylistäviä lausuntoja. Verkkojulkaisu slon.ru kiittää suomalaisia nöyrästä mielenlaadusta: "Mikään muu Venäjän imperiumin entinen kansallinen reunamaa ei ole yhtä kykenevä niin pelottomasti kannustamaan venäläisten vaikutuksen lisääntymistä omalla alueellaan kuin Suomi." Hän jatkaa, että myös eduskuntavaalien kohdalta uutisoinnin tyylilaji oli valittu hyvissä ajoin etukäteen: "Hallituksen lehden verkkosivusto ilmoitti, että Suomen vaaleissa tulevat tappion kärsimään ne voimat, jotka ovat esiintyneet Suomen ja Venäjän suhteiden parantamista vastaan." Niinpä vaalit hävisikin demarien ja kokoomuksen johtama Nato-koalitio. Erään johtavan naapurilehden mukaan vakuutettiin, että Suomen tuleva hallitus tulee sekä puolustamaan maatalousyrittäjien etuja, että normalisoimaan suhteensa Moskovaan: "Suomen Keskusta on agraaripuolue, joka puolustaa työnsä menettäneitä ja konkurssiin ajautuneita maatalousyrittäjiä."

Mäkelä tiivistää, että venäläisessä tiedonvälityksessä ja koulujen oppimateriaalissa Amerikka on edelleenkin kateellinen ja jälkeenjäänyt maa ja että länsi edustaa keskiaikaisuutta ja mädännäisyyttä. Entisessä Neuvostoliitossa kansojen isä, Josef Staln, turvasi kaikille rikkaan elämän ja huolettoman vanhuuden. Suomi taas oli maa, joka hyökkäsi petollisesti Neuvostoliiton kimppuun.

Osa Venäjän tiedottajista on yhä ryssätrolleja, vaikka voissa paistaisi.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit