Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Jussi  MELASTELUA
 

Mihin ihmeseen terveysrahamme häipyvät?

Sote on sotkettu ja uutta sorvataan, mutta millä mallilla? Siksi lieneekin hivenen syytä pohtia, mihin Suomen terveydenhuoltomenot noin 18 miljardia euroa vuonna 2013 oikein uppoavat? Ketkä näitä menoja kuluttavat eniten ja miten uhratut varat jakautuvat eri väestöryhmien välillä?
Oudolta tuntuu se, että erilaisia muuttujia ei ole tilastoitu niin selkeästi ja koottu yhteen, että niistä olisi laskettavissa muun muassa, miten asuinpaikka, ikä koulutus sukupuoli ja sosioekonominen asema vaikuttavat kokonaismenoihin.

Istuva hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kaventamaan köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, mutta mistä lähteestä nämä tilastot olisi kaivettava?
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut uljaan strategian ja asiakirjan nimeltä: " Sosiaalisesti kestävä Suomi 2000". Tässä asiakirjassa pitäisi vähentää kansalaisten hyvinvointieroja siten että huono-osaisten osuus vähenee, mutta niin ei vain ole tapahtunut. Valitettava tosiasia on, että ne ovat vain kasvaneet.

Lääkärien eettisestä koodistosta ei ole mitään käytännön hyötyä hoitoarjessa, sillä priorisointikeskustelu eli päätäntä siitä millä kriteerillä hoidettavat laitetaan tärkeysjärjestykseen on veteen piirretty viiva ja hyllyvä suo. Oletuksia ei ole selkeästi täsmenetty ja päättelytkin saattavat olla kehnosti perusteltuja.

Terveydenhuollostamme on tulossa luksushyödyke, jota käyttävät ensisijaisesti yhteiskuntamme hyväosaisin joukko eli hoitoon pääsevätkin itse asiassa sitä vähiten tarvitseva ryhmä, joka jo muutenkin huolehtii ennalta ehkäisevästi itsestään.

Meidän todella pitäisi saada enemmän rahoillamme, mutta kykenemmekö muotoilemaan ja luomaan uudessa sote- sopassamme sellaisen? Kepun maakuntamalli on kiinnostava, jos muut puolueet ottaisivat siihen myönteisemmän kannan. Kiistakapuloiksi tulevat tehokkuuskriteerit ja tasa-arvoasiat. Juuri näihin asioihin tarvitsisimme poliitikkojemme yhteistyötä. En henkilökohtaisesti usko eniten huomiota saaneen ns. fair inning- periaatteeseen, jonka mukaan jokaisella tulisi olla oikeus odottaa sama määrä hyvää elämää laatupainoitteisiina elinvuosina mitattuna. Ongelma on aina tahallisesti elämäänsä
pilanneiden priorisoiminen.

Niukkuus voi tuottaa toki uusia innovaatioita, mutta juuri nyt tarvitaan tiukkaa dataa ja laskelmia terveysmenojen kohdentamisesta.

Juhani Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit