Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Särkelä itte, oman tiilitehtaansa herra

Kirjailija, professori Ilmari Turjan ehkä tunnetuin näytelmä on Särkelä itte, savikukon tekijän ja mökin pojan kasvu tehtailijaksi. Se on nähty kotimaassa monella näyttämöllä, Suomen kansallisteatterissa ensi-ilta oli 1944. Ilmari Turja ( 1901-1998 ) oli koulutukseltaan juristi, mutta hän ei istunut oikeutta kuin opiskelun vaatimat käräjäistunnot. Hän oli koko elämänsä tuottelias ja aktiivinen kirjoittaja. Paitsi kirjailijana ja näytelmäkirjailijana hän tuli suomalaisille tutuksi Suomen Kuvalehden ja Uuden Kuvalehden päätoimittajana.

Lahden kaupunginteatterin tiedotustilaisuudessa, ennen tammikuista Särkelä itte komedian ensi-iltaa, ohjaaja Jussi Helminen kertoi, että Turjan näytelmissä on vaikutteita niin Moliérin kuin Shakespearen teksteistä, kuten Särkelä itte on kunnon juonellinen kansannäytelmässä. Sen keskipiste on kylän joen yli rakennettu uusi betonisilta, mihin on ärsyttävän suora näkymä Särkelän komean talon funkkis-ikkunoista. Silta on vihkimistä vaille. Se on kartanonomistajan, vanhan Fallstenin (Tapio Aarre-Ahtio) ja pitäjäläisten aikaansaannos, mistä tehtailija on ärtynyt.

Särkelä itte
Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä ilahduttaa yleisöä ainakin tämän kevään kirjailija Ilmari Turjan kansannäytelmä Särkelä itte. Särkelän salissa keskustellaan kiihkeästi tyttären Saara Särkelän (Liisa Loponen), Turkuun lähdöstä kunnanlääkäri Antti Kososen (Teemu Palosaari), kuvassa keskellä ja tiilitehtailija Särkelän, (Mikko Jurkka), kesken.

Julius Särkelää (Mikko Jurkka) voisi kuvata nykyaikaiseksi machomieheksi, joka olettaa elämän pyörivän hänen persoonansa ympärillä. Kun Jurkka on näytelmän muihin miesrooleihin verrattuna mittasuhteiltaan kookas, korostuu tiiilimaakarin, tiilitehtaan omistajan patruunamainen olemus isännän vaatetuksen ja äänen käytön ohella.

Oma komea talo on hänen lintukotonsa, missä on Herojan isännän mukaan "kuivat huoneet". Sinne saavat vain harvat ja valitut kutsun, muut menköön tehtaan konttorille. Eipä mennyt konttorille itsepäinen Herojan talon vanha isäntä, mainion roolityön tehnyt Taisto Reimaluoto, jonka kävelykepit lensivät lattialle, kun Särkelä suostui vihdoin maksamaan toimitetut puupinot.

Palvelijatar Fiinu (Satu Säävälä) ja erehdyksessä taloon saapunut "Ameriikassakin " työssä ollut Margit Granqvist (Mirja Räty) ovat näytelmän koomikoita. Säävälä on pienillä eleillä touhuava, isäntää passaava palvelijatar, ja Räty sopivasti liioitteleva, maailmaa nähnyt, tuleva tohtorin sisäkkö.

Isännän tahtoon näennäisesti alistuva rouva Emmi Särkelä, (Laura Huhtamaa), sovittelee kainon viehkeästi miehensä särmikkyyttä, mutta voimaa roolissa saisi olla enemmän. Tytär Saara Särkelä (Liisa Loponen), uskaltaa uhmata isäänsä ihan vain lyhyellä Turun voimistelukurssilla ja rakastumalla nuoreen Fallsteniin (Jarkko Miettinen).

Särkelän mieli muuttuu sillan suhteen, kun hänen ihailemansa, lukenut mies, kunnanlääkäri Antti Kosonen, (Teemu Palosaari) ja nuori Fallsten juonivat imartelulla isännän kyläjuhliin mukaan. Tämän jälkeen koko tehtailijan maailma muuttuu, kun maaherrakin (Mikko Pörhölä), on yöpynyt Särkelän vieraskamarissa.

Särkelä itte-näytelmä tapahtuu pääasiassa Minna Välimäen lavastamassa Särkelän salissa, jonka arkkitehtuuria voisi kuvata 1930-luvun funkkis-vaikutteiseksi, selkeäksi ja huonekalut ovat tyyppiä Bilnäs. Samalta aikakaudelta ovat Välimäen vaatteiden suunnittelu. Harri Peltosen valosuunnittelussa ja Sami Järvisen äänisuunnittelussa on samaa selkeyttä. Näytelmän käsiohjelma on tiedostoltaan vauras, Turja-Suomi -Sanakirjasta löytyvät sekä murre- että vierasperäisille sanoille suomennokset.


Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto