Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Keskinen ja (muita) humanoideja

Jo mainosväkikin on sen myöntänyt, että Tuurin kyläkaupan kellokas Vesa Keskinen on oivaltava markkinamies. Kaikki miehen päähänpistot ja sekoilut ovat tähän mennessä kääntyneet puhtaaksi kassavirraksi. TV5:n uusi tosi-tv-sarja Tuurin kyläkauppias on taas jatkoa tähän markkinapommitukseen.

En edelleenkään jaksa ymmärtää, mikä muu Keskisessä kiehtoo kuin hänen varallisuutensa. Mies on kaiken kaikkiaan mitä epäkiitollisin tv-hahmo, mahdollisimman epäselvästi artikuloiva, epächarmantti pökkelö, joka ei tunnu lainkaan viihtyvän kameran edessä. Mutta niin vaan faneja riittää. Jo tv-sarjan avausjakso tuo näytille aikamoisen hörhögallerian. Ja ikään kuin tässä ei olisi aivan tarpeeksi, Nelonen lähettää uusintana sarjan vanhoja jaksoja.

Aikanaan, jos Seiskan pikkuveljeksi tituleeratussa Oho-lehdessä ei tahtonut löytyä kunnon juoruja, joku toimittajista pantiin lähettelemään tekstiviestinä kiperiä kysymyksiä Keskiselle. Mitä ilkeämpiä kysymykset olivat, sitä varmemmin Vesa vetäisi vähän rohkaisua ja vastasi niihin. Tekstiviesteinä saapuneissa vastauksissa oli se hyvä puoli, että niistä sai jokainen selvää ilman simultaanitulkkia. Keskinen vastaa kiitettävällä tavalla kaikkiin viesteihin ja soittopyyntöihin. Jälkimmäiset hänellä on tapana kerätä listaksi, jonka hän käy läpi seuraavalla automatkalla Tampereelle tai Helsinkiin. Niihin Vesa vastaa ikävä kyllä selvin päin.

Tuurin kyläkauppa ei ole enää pelkkä suurudenhulluutta ilmentävä ostoskeskus, se on kaikessa mauttomuudessaan saavuttanut myös suositun turistikohteen statuksen. Tuuri on kuin köyhän miehen Las Vegas, leikkivien keski-ikäisten ja eläkeläisten huvipuisto, ja puuhamaa. Karavaanariperheiden miesväki kiroaa sen ilmaista camping- ja kalastusaluetta maailman kalleimpana pysäköintipaikkana. Samalla, kun ukko saa heitellä virveliä ilman minkäänlaisia kalastuslupia, eukko tuhlaa parhaimmillaan kolme tuhatta euroa jonninjoutavaan krääsään. Itse ostin Vesan kehotuksesta erään haastattelukeikan päätteeksi kotiinviemisinä Kiinassa valmistettuja minivasaroita. Maksoivat euron kappale. Niistä irtosi varsi heti ensimmäisen lyönnin jälkeen.

Tutustuin eräässä juottolassa kerran viehättävään naiseen. Hän ilmoitti toiveenaan viettää joskus hääyö Tuurin kyläkaupan hotellin sviitissä. Otin saman tien hatkat.

+ + + + + + + + +

Lääkäri ja ufologi Rauni-Leena Luukanen-Kilde siirtyi tuonpuoleiseen 8. päivä helmikuuta. Kävin haastattelemassa tätä oman aikansa kohupersoonaa 1990-luvun alussa, pian hänen toisen bestsellerinsä Tähtien lähettiläs jälkeen. Hän otti Seuran reportterit vastaan kotonaan Oslossa, jonne hän oli muuttanut toisen miehensä, diplomaattina toimineen Sverre Kilden perässä.

Luukanen-Kilde kertoi avoimesti omista yliluonnollisista kokemuksistaan. Hän oli joutunut muun muassa useampaan otteeseen ufojen sieppaamaksi ja humanoidien tutkittavaksi. Hän väitti, että ne istuttavat ihmisiin mikrosiruja, joiden ansiosta voidaan hallita ja valvoa käyttäytymistä. Sieppauksesta jäi yleensä metallinen maku suuhun. Ufologin mukaan ihmiskunnalta oli salattu, että kuulentoja tehdään jo kaksi kertaa viikossa ja että meillä on jo siirtokuntia Marsissa. Myös Saturnus olisi valloitettu. Luennoillaan lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut ja yleislääketieteeseen erikoistunut Luukanen-Kilde ei seonnut pasmoissaan häiriköidenkään edessä, vaan esiintyi valloittavasti.

Täytyy myöntää, että ufologi lumosi karsimallaan. Haastattelun päätteeksi hän tarjosi pullollisen vahvaa norjalaista jouluolutta. Luukanen-Kilde katsoi minua silmiin ja kysyi, onko minulla ollut kokemuksia ufoista tai humanoideista. Vastasin, ettei ole. "Olen varma, että tulet vielä kokemaan jotain, jota pidetään yliluonnollisena", hän lausahti hyvästellessämme.

Fornebun lentoasemalla lumimyrsky viivytti paluulentoa Suomeen yli kolme tuntia. Onneksi tax freen puolella baarissa juomien hinnat olivat kohtuullista tasoa, joten aika ei tullut pitkäksi. Aamulla muistelin edellispäivän haastattelua. Selkäpiissä karmi vieläkin, ja suussa oli kieltämättä metallin makua.

Luukanen-Kilden edellinen myyntimagneetti oli ollut 1982 ilmestynyt teos Kuolemaa ei ole, jossa hän vakuutti, että elämä jatkuu maanpäällisen vaelluksemme jälkeen. Hyvää matkaa, Rauni-Leena, minne ikinä matkasi suuntautuukin!

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit