Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


kirkko

Kasteen lahja

Millaisia muistoja sinulla on kasteesta?
Usein kastejuhlassa ilmassa on iloista odotusta, kastepaikka on koristeltu juhlakuntoon, on leivottu ja laitettu, etukäteen mietitty raamatunkohdan lukijaa. Vähän jännittää juhlan pienempien viihtyminen ja viime hetkellä kastepapereiden täyttämisen rapinaakin kuuluu. Kaiken keskipisteenä katseet suloisesti vangitseva pieni lapsi. Ja ilmassa Jumalan siunauksen odotusta juuri tähän perheeseen.

Yksi erilainen kastejuhla on erityisesti jäänyt mieleeni. Oli kesäaika ja hyvin kuuma päivä. Kastejuhla oli sovittu alkamaan klo 14. Puolen päivän aikaan tuli hyvin huolestunut puhelu, joka alkoi hätääntyneellä ehdotuksella : "Siirrettäisiinkö kaste johonkin toiseen päivään... "
Oli käynyt niin, että ukkosrintaman keskus oli tullut aivan kastepaikaksi valitun kesäasunnon ylle. Valtavan voimakas tuuli- ja sademyrsky oli viskellyt pihalle pöytiin katetut kahvikupit sinne tänne. Salama oli iskenyt lähimuuntajaan, minkä seurauksena sähköt olivat poikki ja kahvikeittimet käyttökelvottomia. Siinä neuvoteltiin hetki ja päätettiin kuitenkin kastejuhlat pitää. Pöydät korjattiin kuntoon, kahvia lähdettiin keittämään läheiseen kaupunkiasuntoon. Kuin ihmeen kaupalla päästiin ajoissa aloittamaan suvivirrellä auringonpaisteessa - edelleen ukkosenjyrinän kumutessa taivaanrannassa. Tunnelma koko kasteen ajan oli ainutlaatuisen sykähdyttävä.

Kastejuhlissa on aina jotakin hyvin koskettavaa. Jotain tapahtuu, jotain Pyhää, mitä emme oikein ymmärrä, mutta millä on meille suunnattoman suuri merkitys. Harvoin omaa kastettamme voimme muistaa, mutta ihanan lahjan ajattelen jokaisen kastetun kasteessa saavan. Lahjan, jossa Jumala lupaa olla elämässä ja kuolemassakin läsnä armona, anteeksiantona, uskona ja rakkautena. Tätä lahjaa voi tunnustella ja miettiä mielessä ja sydämessä koko elämän ajan. Eikä lahjan arvo mitenkään riipu kastejuhlan järjestelyistä tai säistä tai talouden suhdannevaihteluista eikä siitäkään miten hyvin ymmärrämme lahjaa. Se on ikuinen ja arvokas lahja ja siitäkin hieno, että se on tarjolla ihan jokaiselle!

Kati Saukkonen

PS. Tervetuloa sunnuntaina 11.1.2015 Liipolaan seurakuntakeskuksen perhemessuun klo 16, jolloin ei vain puhuta kasteesta. Siellä koko väki pääsee ristiäisiin, sillä messussa kastetaan vauva! Ja kastemessun jälkeen jatkuu sunnuntaiolkkari, jossa leivotaan, askarrellaan lapselle oma muistojen laatikko ja syödään kunnon iltapala.

 


Kolumnistin muut kolumnit