Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Pako(kauhua) epäelämästä

Lahden kaupunginteatterin Jessikan pentu on monisäikeinen näytelmä kasvusta, kehityksestä ja erilaisista linkeistä; niiden kadottamisesta ja uudelleenlöytämisestä. Yhteys luontoon, yhteys perheeseen, yhteys eläimeen, yhteys aikaan ja paikkaan sekä yhteys itseensä ovat näytelmän kantavia teemoja.

Lapsensa kasvatuksessa epäonnistunut Jessika Timmerbacka (Lumikki Väinämö) haluaa näyttää tietokoneelleen jumittuneelle Ilves-pojalleen, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta perheestä olisi tullut perhe, eikä pelkkä toisistaan riippumaton joukko yksilöitä.
Tätä päämäärää varten Jessika pistää pystyyn teatteriesityksen, johon osallisiksi pääsevät Jessikan lisäksi hänen teknologiariippuvainen aviomiehensä (Mikko Jurkka), ylikiltti äitinsä (Ritva Sorvali) ja lääkärintakkiin puettu terapiakoira Jekku (Tapani Kalliomäki).

Jessikan pentu
Tapani Kalliomäki Jekku-koirana ja Lumikki Väinämö Jessika Timmerbackana loistavat Jessikan pentu-näytelmässä

Leea Klemolan teksti merkityksellistyy jännittävällä tavalla toisaalta jyrkille vastakkainasetteluille, toisaalta lajien hämärtymiselle. Teknologia ja luonto kamppailevat läpi näytelmän melko suorasanaisesti. Teknologia edustaa sairasta nykyaikaa, luonto vapaata menneisyyttä. Luonto on se, johon Jessika kaipaa, ja jossa ihmisen ja eläimen maailmat sekoittuvat. Jessikan intiimi, jopa seksuaalinen, suhde koirana epäonnistuneeseen terapiakoiraansa ilmentää toisaalta koiran inhimillisyyttä, toisaalta ihmisen eläimellisyyttä.

Klemola jättää kuitenkin paljon tilaa katsojan omille tulkinnoille ja mielikuvitukselle. Se ei yritäkään tarjota valmiita vastauksia, vaan hämmentää onnistuneesti yleisöään.

Jessikan pentu tykittää menemään puolitoistatuntisen satiirisella ja karskilla huumorilla. Varsinkin yleisöä nylkyttävän Jekku-koiran ja rooliinsa eläytyvän mustanaamiopukuisen äidin edesottamukset saavat yleisön nauramaan kippurassa. Paikoin vimmatuksi yltyvän hurlumhein vastapainoksi esityksen loppuun tarjotaan levollinen vesisade, joka rauhoittaa yleisön pohtimaan näytelmän teemoja kaiken huumorin takana.

Loistavien roolisuoritusten Jessikan pentu on eriskummallinen tragikomedia nykyaikaisesta arjesta, jossa kehittynyt teknologia on helpottanut elämäämme tehden siitä pelkkää tyhjää epäelämää. Se kehottaa katsojaa siirtämään huomionsa virtuaalitodellisuudesta elämään, älypuhelimesta läheiseen. Edes hetkeksi.

Elina Salomaa

 

 


Ajankohtaista -arkisto