Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ile  Ilen hajatelmat
 

Tieto lisää turvaa

Kun yhteiskunta säästää, siinä kärsivät yleensä matalapalkkaiset. Fyysisen terveydenhoidon puolella liipasimella ovat alituiseen sairaanhoitajat, henkisellä puolella kirjastoväki. Olen kehunut palstallani joskus taannoin lahtelaista kirjastotoimintaa, mutta viime vuosina sitä on ajettu ja yritetty edelleenkin ajaa alemmalle tasolle. Pitkällä tähtäimellä kyse on erittäin häpeällisestä toiminnasta.

Pelkästään Launeen idyllisen lähikirjaston alasajo merkitsisi yhden aikakauden loppua. Esimerkiksi oma poikani, joka kiersi pääkaupunkiseudun kalseat kirjastokolossit kaukaa, viihtyi Launeella hyvin ja siirtyi teini-iän henkisinä kasvuvuosina sujuvasti sarjakuvista kirjojen pariin. Paikka on tarjonnut muutenkin virikkeitä kaikenlaiseen harrastustoimintaan.

Kuten Jörn Donnerkin on todennut moneen kertaan, lukeminen kannattaa aina. Myös huonon materiaalin lukeminen. Siitä voi oppia jopa enemmän kuin laatutaiteesta. Kirjoittamiseen liittyvillä luennoillani juuri huonoista esimerkeistä on ollut konkreettisempaa hyötyä kuin hyvistä. Ne ovat jääneet kaikessa korniudessaan paremmin kuulijoiden mieleen. Tällä palstalla arvostelen tuon tuosta viihdelehdistöä, Seiskaa, Hymyä ja iltapäivälehtiä etunenässä, mutta luen niitä silti säännöllisesti ja aina tilaisuuden tullen. Iltapäivälehdet ovat hyvää lähdeaineistoa, vaikka ikävä kyllä monet poliitikot eivät kehtaa myöntää, että he lukevat niitä. Saastan seasta löytyy välillä nimittäin myös kultahippuja.

Viimeksi nauroin katketakseni iltapäivälehtien uutisoinnille sinänsä täysin tyhjänpäiväisestä Tanssi tähtien kanssa -kisasta, jonka vierailevaksi tuomariksi oli valittu parempien katsojalukujen saamiseksi tanssitaiteen täydellinen amatööri Hjallis Harkimo. Mies vaihtoi loppuvaiheessa numeroitaan ja vaikutti siten ratkaisevasti oman jaksonsa lopputulokseen. Luin Hjalliksen kolumnin aiheesta Ilta-Sanomissa, jossa hän myönsi tehneensä tietoisen ratkaisun vaihtaessaan pisteitä ja perusteli tekonsa hyvin. Hän tajusi, että ohjelmaan valittuna tuomarina hänellä on mahdollisuus käyttää valtaa, joten hän käytti sitä. Sen sijaan samasta aiheesta kirjoittaneet viihdetoimittajat sekosivat täysin. Syy, miksi Hjalliksen teksti oli mielestäni kiinnostavampi ja luotettavampi, piili siinä, että hän puhuu useammin totta kuin ammattijournalistit.

Mutta millä ihmeellä tämä kansa saataisiin säilyttämään kiinnostuksensa kovalla vaivalla hankittuun lukutaitoon? Netti ei ole mielestäni välttämättä mikään mörkö, sillä sielläkin luetaan paljon. Enemmän minua huolestuttaakin jatkuvasti vahvistuva ihmisjoukko, jonka mielestä historia on menettänyt merkityksensä. Tällaisia henkilöitä on jo keski-ikääkin lähestyvien ihmisten keskuudessa hälyttävän paljon. Heidän mielestään millään, mikä on tapahtunut ennen heidän omaa syntymäänsä ei ole minkäänlaista merkitystä. Siksi menneisyys ei kiinnosta heitä.

Köyhä historiantuntemus onkin mahdollistanut sen, että itänaapurissamme melskaa nyt Hitleriin verrattava mielipuoli. Historian läksynsä lukeneet taas tietävät, että menneisyyden virheet tulee tuoda julki mahdollisimman pian ja kattavasti sekä kaikessa raakuudessaan, jotta emme enää ikinä toistaisi niitä. Tieto lisää turvaa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit