Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ile  Ilen hajatelmat
 

Tieto lisää turvaa

Kun yhteiskunta säästää, siinä kärsivät yleensä matalapalkkaiset. Fyysisen terveydenhoidon puolella liipasimella ovat alituiseen sairaanhoitajat, henkisellä puolella kirjastoväki. Olen kehunut palstallani joskus taannoin lahtelaista kirjastotoimintaa, mutta viime vuosina sitä on ajettu ja yritetty edelleenkin ajaa alemmalle tasolle. Pitkällä tähtäimellä kyse on erittäin häpeällisestä toiminnasta.

Pelkästään Launeen idyllisen lähikirjaston alasajo merkitsisi yhden aikakauden loppua. Esimerkiksi oma poikani, joka kiersi pääkaupunkiseudun kalseat kirjastokolossit kaukaa, viihtyi Launeella hyvin ja siirtyi teini-iän henkisinä kasvuvuosina sujuvasti sarjakuvista kirjojen pariin. Paikka on tarjonnut muutenkin virikkeitä kaikenlaiseen harrastustoimintaan.

Kuten Jörn Donnerkin on todennut moneen kertaan, lukeminen kannattaa aina. Myös huonon materiaalin lukeminen. Siitä voi oppia jopa enemmän kuin laatutaiteesta. Kirjoittamiseen liittyvillä luennoillani juuri huonoista esimerkeistä on ollut konkreettisempaa hyötyä kuin hyvistä. Ne ovat jääneet kaikessa korniudessaan paremmin kuulijoiden mieleen. Tällä palstalla arvostelen tuon tuosta viihdelehdistöä, Seiskaa, Hymyä ja iltapäivälehtiä etunenässä, mutta luen niitä silti säännöllisesti ja aina tilaisuuden tullen. Iltapäivälehdet ovat hyvää lähdeaineistoa, vaikka ikävä kyllä monet poliitikot eivät kehtaa myöntää, että he lukevat niitä. Saastan seasta löytyy välillä nimittäin myös kultahippuja.

Viimeksi nauroin katketakseni iltapäivälehtien uutisoinnille sinänsä täysin tyhjänpäiväisestä Tanssi tähtien kanssa -kisasta, jonka vierailevaksi tuomariksi oli valittu parempien katsojalukujen saamiseksi tanssitaiteen täydellinen amatööri Hjallis Harkimo. Mies vaihtoi loppuvaiheessa numeroitaan ja vaikutti siten ratkaisevasti oman jaksonsa lopputulokseen. Luin Hjalliksen kolumnin aiheesta Ilta-Sanomissa, jossa hän myönsi tehneensä tietoisen ratkaisun vaihtaessaan pisteitä ja perusteli tekonsa hyvin. Hän tajusi, että ohjelmaan valittuna tuomarina hänellä on mahdollisuus käyttää valtaa, joten hän käytti sitä. Sen sijaan samasta aiheesta kirjoittaneet viihdetoimittajat sekosivat täysin. Syy, miksi Hjalliksen teksti oli mielestäni kiinnostavampi ja luotettavampi, piili siinä, että hän puhuu useammin totta kuin ammattijournalistit.

Mutta millä ihmeellä tämä kansa saataisiin säilyttämään kiinnostuksensa kovalla vaivalla hankittuun lukutaitoon? Netti ei ole mielestäni välttämättä mikään mörkö, sillä sielläkin luetaan paljon. Enemmän minua huolestuttaakin jatkuvasti vahvistuva ihmisjoukko, jonka mielestä historia on menettänyt merkityksensä. Tällaisia henkilöitä on jo keski-ikääkin lähestyvien ihmisten keskuudessa hälyttävän paljon. Heidän mielestään millään, mikä on tapahtunut ennen heidän omaa syntymäänsä ei ole minkäänlaista merkitystä. Siksi menneisyys ei kiinnosta heitä.

Köyhä historiantuntemus onkin mahdollistanut sen, että itänaapurissamme melskaa nyt Hitleriin verrattava mielipuoli. Historian läksynsä lukeneet taas tietävät, että menneisyyden virheet tulee tuoda julki mahdollisimman pian ja kattavasti sekä kaikessa raakuudessaan, jotta emme enää ikinä toistaisi niitä. Tieto lisää turvaa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit