Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Lemmikin kanssa vai ilman?

Kiinnitin jälleen huomiota yhden suosikkitoimitukseni, Tampereen Yleisradion uutiseen, jossa oli haastateltu Tampereen kaupungin praktikkoeläinlääkäriä, Kirsi Hammaria. Hän kertoi, miten suhtautuminen lemmikkieläimiin on vuosien saatossa muuttunut. Lemmikkien hoitoon sekä ylelliseen elämään käytetään yhä enemmän rahaa ja niitä puetaan ja kohdellaan kuin ihmisiä. Turun ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan pelkästään koira-alaan liittyvän bisneksen liikevaihto on Suomessa jo yli 800 miljoonaa euroa!

Onko syynä ilmiöön se, että suomalaiset tekevät liian vähän lapsia? Joko lapsentekotaito on unohtunut tai sitten veri kiertää nykynuorisolla alapäässä vain takalistossa, sillä yhä useammin saamme lukea julkkisuutisia, joissa mannekiininketku ja hänen lätkämiespuolisonsa ovat saaneet onnellisen odotuksen jälkeen uuden perheenjäsenen: nimittäin koira- tai kissavauvan. Olen haastatellut lukuisia lemmikkejään jumaloivia ihmisiä, jotka ovat rakastaneet pikku silmäteräänsä niin paljon, että ovat suuttuneet minulle, jos olen käyttänyt heidän uudesta asunnonvaltaajastaan nimitystä se eikä hän. Siitä huolimatta pidän itseäni erittäin eläinrakkaana ihmisenä, olen jopa kissahulluna kirjoittanut aiheesta yhden kirjan.

Ehkä rakastan eläimiä liikaakin, sillä jos elämäntilanteeni on ollut sellainen, että en pysty asumaan leveästi tai joudun matkustelemaan paljon, en ole hankkinut lemmikkiä. Sen pitäminen liian ahtaissa tiloissa tai liian pitkään yksin täyttävät mielestäni selkeästi eläinrääkkäyksen ehdot. Toisaalta Lahdessa en ole kenenkään kuullut käyttävän edes ihmisestä puhuttelumuotoa hän. Se menköön tämän hollolalaisen murrealueen piikkiin, eikä sillä ole mitään tekemistä turkulaisten kanssa, joille murre on jo itsessään koirarotu.

Lemmikkejä hankitaan ehdottomasti liian kevein perustein. Maailman sivu päätös lemmikistä on tehty pienen perhepalaverin jälkeen, jossa lapset ovat vannoneet ja vakuuttaneet käsi raamatulla pitävänsä huolta tulevasta perheenjäsenestä? Ulkoiluttavansa sitä ja leikkivänsä hänen..., siis sen kanssa säännöllisesti. Koska lemmikki on yleensä koira voi kuvitella, kenen kontolle sen aamukusetus kukonlaulun aikaan yleensä jää. Jos uusi perheenjäsen on taas kissa, voitte kuvitella, kenelle sen ulosteiden korjaaminen lankeaa. Lapsella tai edes teini-ikäisellä riittää enää harvoin innostusta huolehtia rakkaan ystävänsä suolentoiminnasta ja niistä aiheutuvista lieveilmiöistä.

Monet ihmiset ovatkin itsekkäitä sikoja loputtomassa hellyydenkaipuussaan. Lämpöä odotetaan saavan eläimiltä, kun kyky kommunikoida vastakkaisen tai saman sukupuolen kanssa puuttuu. He eivät ymmärrä, että koiraa tai kissaa pitäisi sitoutua rakastamaan yhtä pitkään kuin lasta, joka ei suostu täysi-ikäiseksi tultuaankaan muuttamaan pois kotoa. Aikuisen miehen tai naisen kokeilut ihmissuhderintamalla ovat pientä eläinten kärsimysten rinnalla. Yhden yön suhteen voi heivata huoletta kankaalle ilman omantunnontuskia tai lopetuspiikkiä. Lehtien ihmissuhdepalstoilla kyllä kysellään, mikä oikeus kumppanilla on alistaa puolisoaan, mutta samaa puheenvuoroa eivät saa väärin kohdelleet lemmikkit.

Eläinlääkäri Kirsi Hammar tuo lemmikkikeskustelun terveelle tasolle. Hänen mukaansa lemmikki on osa perhettä, mutta sen paikka on arvoasteikon viimeisenä, eikä sitä pitäisi inhimillistää. Jos se ei saa käyttäytyä kuten eläin, se stressaantuu. "Ihmisillä on enemmän rahaa, ja maalaisjärki on vaihtunut harrastusmaisempaan suuntaan. 20 vuotta sitten suosituimpia koirarotuja olivat peruskäyttökoirat, kuten suomenpystykorva ja suomenajokoira. Nyt on erittäin paljon harrastuskoiria, kääpiökoiria, karvattomia ja vaikka mitä", Hammar luettelee taustoittaen syitä, jotka ovat johtaneet nykykehitykseen.

Hammar muistuttaa, että esimerkiksi tietyillä koiraroduilla on pitkälle jalostettuja viettejä, kuten metsästys- ja vartiointivietti, joten ne tarvitsevat siihen sopivaa toimintaa, eivätkä viihdy pelkästään sohvalla maaten. Myös kissat kaipaavat liikuntaa ja metsästysleikkejä. "Eläimen ja ihmisen viestinnässä voi mennä paljon vikaan, jos lemmikki inhimillistetään. Esimerkiksi koirien käytöshäiriöt johtuvat yleensä hihnan toisesta päästä. Koirat ovat eläimiä, eivätkä ne synnynnäisesti ymmärrä, miten ihminen haluaisi niiden käyttäytyvän. Koiralle ihminen on vain hassusti käyttäytyvä koira", Hammar havainnollistaa.

Ystävälläni Jarilla oli aikoinaan matkassa aina mukana sävyisä, mutta tarpeen tullen hanakasti isäntäänsä puolustava Snobi, tavallista kookkaampi labradorinnoutaja. Kävimme usein kolmestaan Lapissa ja Tahkolla viettämässä äijien vapaata. Jari selitti, että Snobi näkee jokaisen sitä lähestyvän ihmisen joko jättimäisenä lihapiirakkana tai mahdollisuutena sellaisen saamiseen. Jostain syystä tulin Snobin kanssa hyvin toimeen.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit