Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Matematiikkaa ja pakkoruotsia

Porvarit ovat oppineet taitaviksi pelureiksi. Kokoomuksen puoluekokouksen alla demarien Mikael Jungner vitsaili oikeistopuolueen kivi-paperi-sakset -tilanteesta. Mikäli puheenjohtajavaalin toisella kierroksella olisivat vastakkain Alexander Stubb ja Jan Vapaavuori, Vapaavuori voittaisi. Jos finaalitaiston kävisivät Paula Risikko ja Vapaavuori, Risikko voittaisi. Mutta jos loppusuoralle pääsisivät Stubb ja Risikko, Stubbin voitto olisi varma. Näinhän kävikin.

Ennakkotiedusteluissa povattiin jo Risikon jäämistä totaalisesti mieskaksikon jalkoihin, mutta toisin kävi. Pohjanmaan flikka voittikin niukasti stadilaisen Vapaavuoren. Mistähän viime hetken yllättävä äänivyöry johtui? Ettei vain olisi käynyt kuten viime presidentinvaaleissa, jolloin osa Sauli Niinistön kannattajista äänesti ensimmäisellä kierroksella vihreiden Pekka Haavistoa varmistaakseen, ettei keskustan Paavo Väyrynen ole loppumittelöissä mukana. Nyt siis osa stubbilaisista bloggasi pahimman kilpailijansa äänestämällä aloituskierroksella Risikkoa. Tämähän on pelkkää matematiikkaa, mutta matematiikka ei valehtele.

+++ +++ +++

Yleisradion Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Kati Leskinen on ottanut rohkeasti ja henkilökohtaisesti kantaa pakkoruotsin puolesta. Pitkästä aikaa myös perustelut ovat ajattelemisen arvoisia. Leskisen mielestä rikkaassa naapurimaassamme Norjassa olisi runsaasti töitä meille suomalaisille, eikä kielitaidonkaan pitäisi olla esteenä. "Norjan kielen voi oppia helposti pakkoruotsin kautta", hän muistuttaa.

Leskinen nojaa näkemyksensä Norjan-suurlähettilään, Maimo Henrikssonin toteamukseen, jonka mukaan Norjan talous kasvaa öljyn ja kaasun ansiosta. "Lisäksi väestö kasvaa koko ajan voimakkaan maahanmuuton seurauksena. Tämä merkitsee lisää infran ja asuntojen rakentamista - siis töitä suomalaisille:" Norja on silti Suomelle vasta 11. tärkein vientikumppani.

"Suurlähettilään mukaan suomalaisten ja norjalaisten yritysten yrityskulttuuri on hyvin samantapaista", Leskinen jatkaa. Maassa suomalaista kuulemma arvostetaan ahkerina ja työtäpelkäämättöminä työntekijöinä jopa enemmän kuin ruotsalaisia. Tästäkin huolimatta maassa työskentelee ainoastaan reilut 6 000 suomalaista, kun ruotsalaisia arvioidaan olevan 80 000 - 100 000.

Leskinen kertoo tapaamisestaan Tromssaan muuttaneen sairaanhoitajan, Veli-Matti Vähäkivijärven kanssa. Pohjois-Norjassa sijaitseva kaupunki on väkiluvultaan verrattavissa Lappeenrantaan tai Hämeenlinnaan. "Tapasin Veli-Matin viime viikolla hänen uudessa työpaikassaan vanhusten hoivakodissa. Norjan kieli oli tarttunut hienosti. Siis vähän yli yhdessä kuukaudessa. Kiitos Suomen kouluissa opitun ruotsin kielen."

Teoriansa tueksi Leskinen on haastatellut toistakin pakkoruotsin kannattajaa, Barentskeskuksen johtajaa Martti Hahlia. Hahlin mukaan suomalaiset eivät yksinkertaisesti vain uskalla puhua ruotsia. Sen sijaan 86 000 Norjaan rantautunutta puolalaista ja 33 000 liettualaista uskaltavat solkata kieli solmussa suoraan norjan alkeita. "Uskoisi, että meille norjan kielen oppiminen on hitusen helpompaa kuin itäkaiffareillemme. Hurraa och skål på den saken - meillä on pakkoruotsi! Mikä etulyönntiasema", Leskinen päättää todistelunsa.

Olen Leskisen kanssa asiasta pitkälti samaa mieltä, kuten lukuisat 70-luvulla Ruotsissa kesätöissä hyvän tilin tehneet toverinikin. Vastenmielisimmältä tuntuneesta kouluaineesta, ruotsin kielestä, olikin yhtäkkiä jotain konkreettista hyötyä. Mutta kuka tietää etukäteen, minne kohtalo meitä ketäkin kuljettaa. Itärajan tuntumassa asuva nuori hyötyisi mitä todennäköisemmin ruotsin sijaan nykyään venäjän opiskelusta. Sitäpaitsi pakkoruotsin opiskelussa on yksi seikka, jota syntyperäisen suomalaisen on vaikea sulattaa ja omaksua. Se on etuliite pakko. Miltä tuntusi kouluaineena pakkovenäjä? Sellainen visio oli aikoinaan pelottavankin lähellä.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit