Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


kirkko

Helluntai

Helluntai on pääsiäisajan viimeinen juhla kirkkovuoden kierrossa. Kirkkovuoden loppujakson sunnuntait nimetään helluntain mukaan. Tämä tapa korostaa Kristuksen ylösnousemusta kristinuskon ytimenä ja pääsiäistä kirkkovuoden keskuksena. Lisäksi esiin tulee ajatus siitä, että aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa.

Helluntain ajankohta määräytyy kalenterissa Apostolien teoissa kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta. Se tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Suomenkielinen nimi on väännetty ruotsinkielisestä ilmaisusta helig dag.

Juutalaisen helluntain juhla-aiheena oli sadonkorjuu ja myöhemmin myös lain saaminen. Kristillisen helluntain keskeistä sisältöä on Pyhän Hengen saaminen ja toiminta sekä kristillisen kirkon synty. Pyhä Henki on lähetetty puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus itse on läsnä kirkossaan. Pyhä Henki liittää kaikki maailman kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon.

Jos siis joku uskoo, että Jeesus Kristus on maailman Vapahtaja, kysymys ei ole makean viinin liika-annostuksesta vaan Pyhän Hengen toiminnasta.
Ihmisellä ei ole mitään luontaista kykyä tai halua uskoa, niin että voisi omalla päätöksellään alkaa uskoa. Eikä myöskään voimaa pysyä uskossa. On kysymys suuremmasta voimasta ja päätöksestä.

Kirkon liturgiset menot, jumalanpalvelus- ja hartauselämä ovat käytössä siksi, että olisi mahdollisuus uskoa kristinuskon mukaista uskoa. Toteutustavat ovat toki ihmisistä ja resursseista riippuvaisia, mutta sisältö ratkaisee. Loputtomiin voidaan pohtia, millainen olisi "meidän" messu, mutta sisältöä ei saa hukata. Tule siis mukaan hämmästelemään Jumalan tekoja meidän puolestamme.

Esa Kekki

 


Kolumnistin muut kolumnit