Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT

Julma-Juha

Vuonna 1971 lahtelaisilla pojankoltiaisilla oli yksi idoli ylitse muiden: Juha Väätäinen. Niin viiden- kuin kymppitonnin voittojuoksuja yleisurheilun EM-kisoista Helsingistä katseltiin kotisohvalle nauliintuneena ja sydän pakahtuen. Tapahtuman kruunasi kisojen logoa kantava t-paita, jonka isoveljeni toi Helsingin tuliaisina Lahdessa käydessään. Se oli rakkain vaatekappaleeni pitkään, vaikka toista hihaa pitikin välillä kursia kasaan. Munchenin olympialaisissa seuraavana vuonna odotukset Väätäiseltä olivat kovat. Hän voitti 5000 metrin alkuerät, mutta jäi finaalissa yllättäen viimeiseksi. Myrskylän musta hevonen, Lasse Viren vei koko potin molemmissa pitkänmatkan juoksuissa. Pari päivää olympialaisten jälkeen Väätäinen puolestaan rikkoi oman 5000 metrin ennätyksensä.

Jo tuolloin vanhempi väki puhui Julma-Juhasta. Me poikaset emme tarkkaan tajunneet, mistä lempinimi oli tullut. Ehkä se viittasi hänen julmannäköisiin pulisonkeihinsa. Sittemmin ymmärsin, että julmuus tarkoitti Juhalla tinkimättömyyttä itseään kohtaan, rajojen asettamista ja ennätysten rikkomista. Hän avautui tunteistaan yhdessä Eeli Aallon kanssa kirjoittamassaan teoksessa Kierros vielä, joka on karussa paljastavuudessaan edelleenkin yksi parhaita kotimaisia urheilukirjoja.

Väätäinen oli edellekävijä suomalaisten yleisurheilijoiden joukossa ottaessaan käyttöön talviharjoittelun ulkomailla, paahtavassa ilmanalassa. Luokanopettajana toimiessaan hän puolestaan juoksi työmatkansa kelissä kuin kelissä. Kilometrien määrä, jonka mies jätti taakseen, oli silloisessa mittapuussa hurja, puhuttiin Väätäis-kuurista. Tilastot huippujuoksijoiden harjoittelukilometreistä samalta ajalta ovat muutenkin kunnioitettavaa luettavaa: Kaarlo Maaninka 12004, Juha Väätäinen 10800, Pekka Päivärinta 10132, Martti Vainio 8780, Tapio Kantanen 8642, Ismo Toukonen 7237, Lasse Viren 6592, Pekka Vasala 6592, Jouko Kuha 6152. Jos aamulenkki Espanjan Aurinkorannikolla tai Kenian savanneilla jäi orastavan kohmelon vuoksi väliin, Julma-Juha paikkasi harjoittelukalenteriin jääneen aukon juoksemalla seuraavana päivänä saman matkan kahteen kertaan.

Tutkimusten mukaan ei ole yllätys, että Väätäisen kaltaiset ehdottomat ja voimakkaasti tuntevat ihmiset ovat helppoja addiktoitumaan ja tuntevat vetoa vaikkapa alkoholiin. Me suomalaiset teemme tunnetusti kaiken täysillä, myös ryyppäämisen. Ollaan joko kokonaan ilman tai kunnolla perseet olalla. Eurooppalaiset juomatavat eivät ole oikein istuneet, vaikka on jo vuosia yritetty. Ollaan näyttävästi voittajia tai sitten vähintään yhtä rehvakkaasti viimeisiä. Väli- ja loppuaikoja suurempaa taistelua elämässään Väätäinen onkin käynyt nimenomaan alkoholia vastaan. Se on kuningas, jota hän ei ole pystynyt selättämään, eikä koskaan kykenekään. Sen Julma-Juha myöntää myös itse.

Aina kuin ihmeen voimalla Väätäinen on kuitenkin piiskannut itsensä takaisin starttiasentoon. Urheilu-uransa jälkeen hän sai mainetta muun muassa laihdutusapostolina. Hän lanseerasi amerikkalaissairaalan pikalaihdutuskeinona käyttämän kaalisoppadieetin laajemmalti Suomeen ja poseerasi sen mannekiinina iltapäivälehden sivuilla. Ensimmäiseen valokuvaan Juha lihotti itsensä muodottomaksi möhkäleeksi, seuraavaan julman keittokuurin jälkeen. Kansallisen raitistamisprojektin kanssa kävi huonommin. 90-luvun alussa Väätäinen sai potkut Raittiusjärjestöt ry:n toiminnanjohtajan pallilta - alkoholikäytön vuoksi!

Vähän aikaa sitten Väätäinen jäi kiinni dokailtuaan kesälomallaan Malagassa ja pantuaan lomahuoneistonsa sikamaiseen kuntoon. Hän peitteli alkuun tapahtunutta ja yritti siirtää median huomion eurovaalikampanjaansa. Toisin kuitenkin kävi. Olisi Väätäisen luulleen tajuavan viimeistään perussuomalaisena, että poliitikkojen harhautukset uppoavat harvoin journalisteihin. Totuus tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Ja mitä myöhemmin se tulee, sen rankemmin päin naamaa.

Eurovaaleissa Juhalla onkin edessään elämänsä haaste juoksuradan ulkopuolella. Riippuen ripeään tahtiin vaihtuvien persukannattajien yhtä vaihtelevista mielialoista Julma-Juha voi juosta näyttävästi europarlamenttiin, mutta yhtä hyvin hänen kannatuksensa voi romahtaa aivan loppusuoralla. Nyt todella mitataan kirimiehen tuore kunto ja sitä kautta hänen uskottavuutensa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit