Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT

Julma-Juha

Vuonna 1971 lahtelaisilla pojankoltiaisilla oli yksi idoli ylitse muiden: Juha Väätäinen. Niin viiden- kuin kymppitonnin voittojuoksuja yleisurheilun EM-kisoista Helsingistä katseltiin kotisohvalle nauliintuneena ja sydän pakahtuen. Tapahtuman kruunasi kisojen logoa kantava t-paita, jonka isoveljeni toi Helsingin tuliaisina Lahdessa käydessään. Se oli rakkain vaatekappaleeni pitkään, vaikka toista hihaa pitikin välillä kursia kasaan. Munchenin olympialaisissa seuraavana vuonna odotukset Väätäiseltä olivat kovat. Hän voitti 5000 metrin alkuerät, mutta jäi finaalissa yllättäen viimeiseksi. Myrskylän musta hevonen, Lasse Viren vei koko potin molemmissa pitkänmatkan juoksuissa. Pari päivää olympialaisten jälkeen Väätäinen puolestaan rikkoi oman 5000 metrin ennätyksensä.

Jo tuolloin vanhempi väki puhui Julma-Juhasta. Me poikaset emme tarkkaan tajunneet, mistä lempinimi oli tullut. Ehkä se viittasi hänen julmannäköisiin pulisonkeihinsa. Sittemmin ymmärsin, että julmuus tarkoitti Juhalla tinkimättömyyttä itseään kohtaan, rajojen asettamista ja ennätysten rikkomista. Hän avautui tunteistaan yhdessä Eeli Aallon kanssa kirjoittamassaan teoksessa Kierros vielä, joka on karussa paljastavuudessaan edelleenkin yksi parhaita kotimaisia urheilukirjoja.

Väätäinen oli edellekävijä suomalaisten yleisurheilijoiden joukossa ottaessaan käyttöön talviharjoittelun ulkomailla, paahtavassa ilmanalassa. Luokanopettajana toimiessaan hän puolestaan juoksi työmatkansa kelissä kuin kelissä. Kilometrien määrä, jonka mies jätti taakseen, oli silloisessa mittapuussa hurja, puhuttiin Väätäis-kuurista. Tilastot huippujuoksijoiden harjoittelukilometreistä samalta ajalta ovat muutenkin kunnioitettavaa luettavaa: Kaarlo Maaninka 12004, Juha Väätäinen 10800, Pekka Päivärinta 10132, Martti Vainio 8780, Tapio Kantanen 8642, Ismo Toukonen 7237, Lasse Viren 6592, Pekka Vasala 6592, Jouko Kuha 6152. Jos aamulenkki Espanjan Aurinkorannikolla tai Kenian savanneilla jäi orastavan kohmelon vuoksi väliin, Julma-Juha paikkasi harjoittelukalenteriin jääneen aukon juoksemalla seuraavana päivänä saman matkan kahteen kertaan.

Tutkimusten mukaan ei ole yllätys, että Väätäisen kaltaiset ehdottomat ja voimakkaasti tuntevat ihmiset ovat helppoja addiktoitumaan ja tuntevat vetoa vaikkapa alkoholiin. Me suomalaiset teemme tunnetusti kaiken täysillä, myös ryyppäämisen. Ollaan joko kokonaan ilman tai kunnolla perseet olalla. Eurooppalaiset juomatavat eivät ole oikein istuneet, vaikka on jo vuosia yritetty. Ollaan näyttävästi voittajia tai sitten vähintään yhtä rehvakkaasti viimeisiä. Väli- ja loppuaikoja suurempaa taistelua elämässään Väätäinen onkin käynyt nimenomaan alkoholia vastaan. Se on kuningas, jota hän ei ole pystynyt selättämään, eikä koskaan kykenekään. Sen Julma-Juha myöntää myös itse.

Aina kuin ihmeen voimalla Väätäinen on kuitenkin piiskannut itsensä takaisin starttiasentoon. Urheilu-uransa jälkeen hän sai mainetta muun muassa laihdutusapostolina. Hän lanseerasi amerikkalaissairaalan pikalaihdutuskeinona käyttämän kaalisoppadieetin laajemmalti Suomeen ja poseerasi sen mannekiinina iltapäivälehden sivuilla. Ensimmäiseen valokuvaan Juha lihotti itsensä muodottomaksi möhkäleeksi, seuraavaan julman keittokuurin jälkeen. Kansallisen raitistamisprojektin kanssa kävi huonommin. 90-luvun alussa Väätäinen sai potkut Raittiusjärjestöt ry:n toiminnanjohtajan pallilta - alkoholikäytön vuoksi!

Vähän aikaa sitten Väätäinen jäi kiinni dokailtuaan kesälomallaan Malagassa ja pantuaan lomahuoneistonsa sikamaiseen kuntoon. Hän peitteli alkuun tapahtunutta ja yritti siirtää median huomion eurovaalikampanjaansa. Toisin kuitenkin kävi. Olisi Väätäisen luulleen tajuavan viimeistään perussuomalaisena, että poliitikkojen harhautukset uppoavat harvoin journalisteihin. Totuus tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Ja mitä myöhemmin se tulee, sen rankemmin päin naamaa.

Eurovaaleissa Juhalla onkin edessään elämänsä haaste juoksuradan ulkopuolella. Riippuen ripeään tahtiin vaihtuvien persukannattajien yhtä vaihtelevista mielialoista Julma-Juha voi juosta näyttävästi europarlamenttiin, mutta yhtä hyvin hänen kannatuksensa voi romahtaa aivan loppusuoralla. Nyt todella mitataan kirimiehen tuore kunto ja sitä kautta hänen uskottavuutensa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit