Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

joulu ja jooseppi. kyllä miestä syrjittiin raskaimman mukaan.kun vaimo teki temput.tämä touhu vaiennetaan joulun sanomassa. 11.12.2017 09:13
Kansakoulukatu taas pysäköintikieltoon.Kerrostalojen kohdalla kielto molemmilla puolilla katua. 10.12.2017 14:54
teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Jörkka ei petä

15.12.2017

Juhani Melanen

Soteenkaaren päätä ei vaan näy!

15.12.2017

Papin Palsta

Taivaalta tähden valitsen

15.12.2017

Ville Skinnari

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

15.12.2017


Perhe, mistä äiti eksyi

Näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundán ( 1969 - 2006) eli lyhyen, mutta tuotteliaan elämän. Hän ennätti ottaa kantaa ihmisten sosiaalis-taloudelliseen elämään 1980 - 2006 väliseen aikaan liittyvillä kirjoillaan ja näytelmäkäsikirjoituksillaan sekä teatteriohjauksillaan. Hänen elämänsä päättyi 36 vuotiaana, kun aivokasvainta ei saatu poistettua eivätkä hoidot tehonneet. Lahden kaupunginteatterissa, Juhani-näyttämöllä oli maaliskuussa Lundánin näytelmän Aina joku eksyy ensi-ilta. Näytelmä on kuvaus perheestä pienellä paikkakunnalla ja varuskuntakaupungissa.

Aina joku eksyy
Rinteen lapset ja muut kylän mukulat koulun penkillä; vas Mirja Räty, Mikko Jurkka, Teemu Palosaari, Jarkko Miettinen, Liisa Loponen ja opettaja Laura Huhtamaa Kirjailija Reko Lundánilta sai aimo annoksen kritiikkiä maalaiskunnan, liekö ollut Lundánin kotipitäjän Janakkalan koululaitos. 

Rinteen perheen isä, Ripa, (Aki Raiskio), jää yksinhuoltajaksi, kun äiti haluaa kouluttautua ammattiin, mikä taitaa jäädä haaveksi. Näytelmän ohjaaja Anna-Maria Klintrupin ohjaus keskittyy Rinteen perheen äidin taustatarinaan ja lasten kasvuun urheilija- sotilas - sän kanssa. Kieltämättä perheen vaiheita oli hiukkasen vaikea seurata, kun en lukenut käsiohjelman roolihenkilöluetteloa ennen näytöksen alkua tarkasti. Liekö johtunut teatterin " niukkas-budjetista" vai sivuroolien lyhyistä näyttämöllä käynneistä, kun samat näyttelijät olivat useissa rooleissa. Tämä sekä ensimmäisen näytöksen karusellimainen ajan pyöritys tekivät vähän vaikeaksikin seurata esitystä, vaikka se oli pääosaltaan tuttu jo KOM-teatterin esityksestä vuosia sitten Tampereen Teatteri-kesässä nähtynä.

Pääroolit kantoivat Rinteen kaksoset Aki, (Jarkko Miettinen), ja Liisa, (Liisa Loponen), jotka sisar-rakkaudessaan välillä kiistelivät välillä tukivat voimakkaasti toisiaan myös aikuiselämässä. Perheen äidin hahmoja oli kaksi, nuori äiti Hanna, (Lumikki Väinämö) ja alkoholisoitunut dementiaan sairastunut vanhempi äiti, (Mirja Räty). Tämä näki dementoituneena haamuja äidistään, (myös Loponen), ja isästään, (Miettinen). Perheen historian ajankulku oli kuvattu haamujen lisäksi haudalla ja montun reunalle kerääntyneillä seppeleillä. Väinämö ja Räty ovat taitavia näyttelijöitä. Katsoja ei välillä tietänyt itkeäkö vai nauraa sängyn laidalla, sukkaa kutovalle vanhalle muorille, Räty, tai loistavasta tulevaisuudesta puhuvalle nuorelle Hannalle tai heidän koululaishahmoileen.

Kirjailijalta sai aimo annoksen kritiikkiä maalaiskunnan, liekö ollut Lundánin kotipitäjän Janakkalan koululaitos. Opettajan, (Laura Huhtamaa), ajoittain ylinäytteli hysteerisesti tämän hahmon vauraan talon tytärtä, Räty, suosivana opettajana. Paras osio oli hänen suorituksissaan yksinäinen opettaja, joka kyläläisten käyttäytymisvaatimuksista otti vapaata ja riehaantui upseerikerholla: "kolmen vermutin jälkeen alkaa tehdä mieli semmoista, mitä aamulla katuis".

Kaksosten elämää ryyditti perheen lapsuudessa ja nuoruudessa suunnistus- ja hiihtokilpailut sekä ainainen rahapula, jonka pankkina toimi eno, Tuomo Vehmanen,(Mikko Jurkka),leppoisa ja hyväntahtoinen hahmo lasten tukena. On todettava, että Jurkka ottaa tilansa näyttämöllä, vaikka ei pääroolissa olekaan. Hänen varjoonsa jäi Jarkko Miettinen urheilevana ja lapsistaan huolehtivana isänä. Rahapulan lopun odotuksen toivetta kuvasivat loton viralliset valvojat yksi ja kaksi Teemu Palosaari ja Kai Kokko.

Juhani näyttämö on hivenen liian iso Aina joku eksyy -näytelmälle, intiimimpi tunnelma olisi Eerolla. Edelleen pahoittelen Juhani-näyttämön niukkaa lavastusta. Olisiko lavastaja ja puvustaja Pirjo Liiri-Larva saanut näyttämön taustaksi, suunnistuskilpailuun hahmoteltua edes pari männyn käppyrää ja kiven murikkaa? Koululaisten vaatetuksesta nousivat muistikuvat oman ympäristön koulukkaista. Kaikesta huolimatta Reko Lundánin teksti kestää vielä tämänkin päivän yli.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto