Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


pyöreätorni

Pyöreäntornin muistot siirtyivät Lahden seudulle
Mielipideryöppy Karjala-talo suunnitelmista

Torkkelin Killan juhlassa, huhtikuussa 1979, Erkki Tuuli esitti juhlapuheessaan ajatuksen Viipurin Pyöreäntornin mallisen rakennuksen rakentamisesta johonkin sellaiseen Suomen kaupunkiin, jossa asuu paljon karjalaisia. Lahden kaupunginmuseon tutkija, dosentti Riitta Niskanen on perehtynyt tornin historiaan.

Ensimmäinen julkinen yritys tapahtui, kun Lahdessa järjestettiin Karjalaiset kesäjuhlat vuonna 1982. Silloin kaupungin kauppatorille rakennettiin pienoiskoossa jäljennös Pyöreästätornista. Se toimi kahvilana juhlien ajan. Tornin ulkomaalauksista vastasi onnistuneesti taiteilija Olavi Lanu.

Torni jäi joksikin aikaa seisomaan Lahden torille. Sitä ei haluttu hävittää ja sen osti Karjalaista lähtöisin ollut torikauppias Ruponen, joka siirrätti rakennuksen varastotontilleen Vääksyyn johtavan tien varteen, jossa se oli pitkään ohikulkijoiden nähtävänä. Lopulta pahvilevyistä tehty rakennelma pehmeni sateissa niin että se oli hävitettävä.

Muotoja suunnitelmaan

Lahden karjalaisyhteisö tarttui sanoista tekoihin vuonna 1982, kun arkkitehti Jorma Salmenkivi alkoi piirtää kaupunkiin suunniteltua Karjala-taloa. Salmenkivi oli Viipurin kaavoittajan Otto I. Meurmanin oppilas.
- Rakennukseen suunniteltiin kolme kerrosta, kaksi salia, näyttelytila Viipurin taidekokoelmalle, ravintola ja kabinetteja sekä pieni toimisto. Fuktionaalisessa rakennuksessa oli vaikutteita Pyöreästätornista. Siihen piti tulla tornin muotoinen sivuosa, Riitta Niskanen selvittää ja näyttää samalla valkokankaalla rakennuksen julkisivupiirroksen.

Tämän jälkeen alkoi julkinen keskustelu maakuntalehden mielipidesivulla. Otto-Iivari Meurman tuomitsi tornin kopioimisyritykset ja Vesijärven rantapuistoon, Jalkarannan tien varteen sijoittaminen sai moitteita kirjoituksissa. Rakennusta ei haluttu niin keskeiselle paikalle.

Myrskyäviä kannanottoja

- Yhdessä kannanotossa todettiin, että evakot ovat jo vallanneet alkuperäisten asukkaiden maita, eikä heille pidä antaa mitään enää ennen kuin ovat maksaneet saamansa maat. Osa mielipiteistä sai jopa rasistisia piirteitä, Riitta Niskanen selvittää.

- Eräässä kannanotossa todettiin puolestaan, ettei Hämeeseen kaivata mitään Bombataloa. Yksi kirjoittaja ehdotti erityisoikeuksia saavia ahvenanmaalaisia siirrettäväksi Neuvostoliittoon ja karjalaisten siirtämistä puolestaan Ahvenanmaalle.

- Suuri kannanottajien vähemmistö kehotti unohtamaan heimoriidat ja muistutti käydyssä keskustelussa, mitä kaikkea karjalaiset olivat paikkakunnalle ja seudulle tuoneet. Osa syntyperäisistä lahtelaisista halusi säilyttää oman muistojensa puiston ja vastusti sen reunaan suunniteltua rakennusta tästä syystä.

Kirjoitusten vuoksi rakennuksen sijoittamisvaihtoehdoista alkoi kunnallispoliittinen pallottelu, vaikka rakennuksen rakentamiseen oli saatu merkittävä testamenttilahjoitus, jonka turvin rakennustyöt oli mahdollista aloittaa.

Karjala-sali tavoitteena

Maakuntalehti lopetti mielipiteiden julkaisemisen aiheesta vuonna 1984 ja hanke painui unohduksiin, kun talon sijoituspaikasta ei päästy yksimielisyyteen.
Vielä 1990-luvulla Karjala-salia kaavailtiin Lahden yliopistokeskuksen rakennukseen. Lahden Seurahuone -hotelliin saatiin jo Karjala-kabinetti ja sinne erilaisia muistoesineitä, mutta se sai toimia vain hetken aikaa, kun hotellin omistaja vaihtui ja kabinetin sisustus muutettiin.

Pyöreäntornin henki elää Lahdessa. Esimerkkinä on vaikkapa Alasenjärven rannalla sijaitseva uimakoppi, jossa on muotoja haettu Viipurin tornista. Yksityishenkilö rakensi Ahtialaan jo vuonna 1948 neljä metriä halkaisijaltaan olevan pumppuhuoneensa Viipurin kuulun tornin näköisyyttä tavoittaen.

Tutkija Riitta Niskanen kertoi Viipurin Pyöreäntornin muistojen säilyttämisestä Lahden kaupunginmuseon Viipuri mon amour -näyttelyn luentosarjassa.

Lasse Koskinen

 


Ajankohtaista -arkisto