Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Krisse
OHI ON! ja nyt väittelijä voi jo rentoutua onnellisena vaikkapa puita halaamalla. Kristiinalla ei ole vielä päässä tohtorinhattu vaan tallinnalaisen käsityöläisen muotoilema ruusukoristeinen huopahattu. 

Tulevaisuuden käsi- ja taideteollisuus ja moniammatillisuus

Nykypäivän käsityö näyttäytyy monenlaisina tuotteina toreilla, butiikeissa ja messuilla. Miltä käsityöläisyys ja siihen liittyvä elämä näyttää monikulttuurisuuden maailmassa runsaan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2025? Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia väitöskirjassaan lahtelainen kasvatustieteen maisteri Kristiina Soini-Salomaa ratkoi näkymiä alan tulevaisuuteen. Seitsemän vuoden työrupeama väitöskirjan valmistumisessa huipentui kaksi viikkoa sitten väitöstilaisuuteen Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä oli dosentti Marketta Luutonen Aalto yliopistosta ja kustoksena Piritta Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopistosta.

Väitöskirjan kannessa on kuva tulevaisuuden mutkittelevista poluista kudotulla kankaalla (Henna Pyyhtiä, kuosi Polkuja 2012). Väitöksen teemat käsittelevät käsi- ja taideteollisuusalan, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkymiä vuoteen 2025. Väitöksen jälkeen Kristiina Soini-Salomaalle on arki koittanut, mutta tulevaisuudentutkimusta tuore tohtori ei jätä. Hänet löytää Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta Lahden Aikuiskoulutuskeskuksesta, ellei hän ole vetämässä tulevaisuustyöpajaa jossain päin maakuntaa.

Monet lahtelaiset käsityön harrastajat muistavat Kristiinan ajalta, kun hän oli Lahdessa Taito-Häme ry:n toiminnanjohtajana, mistä hän siirtyi Helsinkiin vastaavaan tehtävään Käsi- ja taideteollisuus liitto Taito ry:hyn. Tätä ennen hän oli löytänyt suuren rakkautensa kangaspuut ja kudonnan sekä suorittanut tekstiilialan suunnittelijan ja alan opettajatutkinnot. Kristiina on syntynyt Taidon päivänä, liekö päivä ollut enne ammattikoulutuksen suunnasta. Hän on ollut suunnittelemassa monet Kätevä-messut ennen tutkimuksiin uppoutumista.

Väitöskirjan teko oli suuri urakka, mikä vaati täysipäiväisen tutkimusjakson ja hengen palon sekä perheen ja tutkimusyhteisön tuen työn loppuun saattamiseksi. Neljän viimeisen vuoden aikana väitöskirja syntyi apurahojen ja tutkimusrahoitusten turvin.

Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia-tutkimus on monitieteellinen, missä tutkimusmenetelminä käytettiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, mm. haastatteluja, tulevaisuustyöpajoja, tulevaisuustarinoita sekä Delfoi-menetelmää. Erilaisilta alaa lähellä olevilta toimijoilta tutkija haki vastauksia tulevaisuuden muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisen koulutukseen ja työn kuvaan.

Tutkimuksessa oli mukana ammatillisten oppilaitosten oppilaita kaikilta koulutusasteilta, mm. soitinrakentajia, sisustusartesaaneja, muotoilijoita sekä käsityöopettajaopiskelijoita. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatinharjoittajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä koottiin tutkimuksen viimeisessä vaiheessa Delfoi-asiantuntijapaneelin avulla.

Nuoret näkivät tulevaisuuden työympäristönsä melko paikallisesti ja työtehtävänsä melko perinteisinä käsityöläisyyden toimintatapoina. Tutkimuksen perusteella käsi- ja taideteollisuuden koulutus näyttäytyy melko muuttumattomina ammatillisen suuntautumisen vaihtoehtoina. Koulutuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota nopeasti muuttuviin trendeihin ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin kuten 3D-tulostusteknologian esiinmarssiin. 3D-tulostustekniikalla valmistetaan jo nyt koruja ja käyttöesineitä ja esimerkiksi hammasproteesitekniikassa sitä hyödynnetään.

Käsityöllä ja kulttuurilla laajemminkin olisi paljon mahdollisuuksia uudenlaisten hyvinvointipalveluiden osana. Käsi- ja taideteollisuuden tulevaisuuden ei pidä olla ainoastaan käsin kosketeltavassa tavarassa, vaan sen arvo liittyy kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin sekä ammatinvalintana että harrastuksena.

Ammattikoulutukseen pitäisi vahvemmin ottaa mukaan tulevaisuusajattelu ja ennakointitaidot. Tulevaisuus on tulevaisuuden tekemistä nykyhetkessä eli opiskelijoita tulisi kannustaa omien vaihtoehtoisten ammattipolkujen suunnitteluun.
Kristiina Soini-Salomaan väitöskirja on saatavilla nettiosoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9433-0.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto