Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Keskiaikaisen katolisen kirkon suhtautuminen oppineitten palkkioihin

Keskiaikainen yhteiskunta eli muutoskautta 1200-1300 luvuilla läntisessä kristikunnassa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Rahatalous teki tuloaan kaupunkilaistuneisiin yhdyskuntiin, yliopistoja perustettiin, ja oppineet miehet muodostivat uusia ammattikuntia. Pohjois-Eurooppa ei vielä ollut kehityksessä mukana. Uusien ammattien harjoittajat lääkärit, asianajajat, korkeammin koulutetut opettajat ryhtyivät myymään tietojaan heidän palveluksiaan tarvitseville. Mutta tuon ajan kirkollisen käsityksen mukaan "Tieto oli Jumalan lahja" eikä sitä saanut solidi- tai sous-rahasta myydä.

Lahden kaupungin pääkirjaston media- ja musiikkipalvelujen johtava informaatikko, FM Salla Palmi-Felin tutki historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan keskiaikaisen ammatillisen tiedon myynnistä koituneita ristiriitoja kaupunkilaistuvassa yhteiskunnassa. Hän väitteli aiheesta viime lauantaina Tampereen yliopistossa. Kun väitöskirja käsitti sekä lakiasioihin että teologiaan liittyvää aineistoa, oli vastaväittäjiä kaksi, dosentit Pauli Annala ja Maiju Lehmijoki-Gardner, Helsingin yliopistosta. Viimeksi mainittu opettaa teologiaa myös Baltimoren Loyola yliopistosta ja kustoksena toimi dosentti Kristian Krötzl Tampereen yliopistosta. Väitöskirja on kirjoitettu englanniksi. Tulevalla filosofian tohtorilla on pätevyys kirjasto- ja museoalan virkoihin, mutta oma mielenkiintonsa hänellä on edelleen tutkijan tehtäviä kohtaan. Hän on mukana kansainvälisessä historian tutkijaryhmässä.

Palmi-Felin
Launeen kirjasto on tuttu paikka viisivuotiaalle Johannekselle, joka on valinnut iltahetken lukukirjat äidin Salla Palmi-Felinin kassiin. Pieni mies on pitänyt huolen illan lukuhetkistä myös äidin kanssa, joka väitöstilaisuus oli viime lauantaina historianlaitoksella Tampereen yliopistossa.

Palmi-Felinin perhe asuu Launeella. Salla kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Lyseosta ja opiskeli Tampereen yliopistossa. Osan väitöskirjan kirjoittamisajasta hän oli työssä Kouvolan pääkirjastossa. Hän hymyilee, että Tampere viehätti kovasti, mutta aviopuolison mukana asuinkunnaksi tuli Lahti. Nuorella pariskunnalla oli eräänä täällä asumisen kriteerinä löytää korjauskelpoinen, mutta alkuperäinen omakotitalo kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Launeelta 1950-luvun alussa rakennettu talo löytyikin, ja sitä puolisot ovat remontoineet alkuperäisiä rakennusratkaisuja kunnioittaen. Väitöskirjan ohella on taloon syntynyt nyt viisivuotias perheen esikoinen.

Väitöskirjan aineiston Tuomas Akvinolaisen sitaatin mukaisen "Jumalan lahjaa ei voi myydä" tutkimuspaikkana Sallalla oli yhden lukuvuoden ajan Vatikaanin Roomassa sijaitsevat kirjasto ja arkisto. Hän asui Suomen Rooman instituutin opiskelijoille tarkoitetuissa tiloissa. Jo maisteriksi opiskelun aikana hän suoritti latinan- ja paleografian opinnot pystyäkseen lukemaan käsinkirjoitettuja rippi-isille kirjoitettuja ohjekirjoja.

1200-luvulla käytiin läntisessä kristikunnassa katolisen kirkon, fransiskaani- ja dominikaaniveljeskuntien ja etenkin oppineiden lakimiesten ja lääkärien välillä tiukkaa keskustelua siitä, onko ammattilaisilla oikeus ottaa maksua tekemisistään töistä yksityisille ihmisille. Lääkärit eivät hoitaneet ihmisten sieluja vaan yrittivät parantaa sairastunutta kehoa. Lakimiesten, advokaattien, tietoja tarvittiin, kun yhteiskunta kaupunkilaistui ja esimerkiksi sukujen välille tuli perintöriitoja. Syntyi myös uusia ammatteja, joitten harjoittajat tarvitsivat työstään palkkaa elättääkseen itsensä.

Vuonna 1215 kirkko julkaisi neljännen Lateraanikonsiilin, mikä määräsi kansan vuosittain ripittäytymään. Ihmisten ripittäytyminen toi papeille uudenlaisia maallisiakin asioita selvitettäviksi, mihin papit tarvitsivat rippi - isien ohjekirjat. Niiden tarkoituksena oli ohjata ammattien edustajia ripissä, ja ohjata heidän sielunsa pelastautumaan, varsinkin jos he myivät tietojaan. Lopulta ammattien harjoittajien tiedon myynti hyväksyttiin, sanottiinhan raamatussakin, että työmies on palkkansa arvoinen. Ammattien osaajat myivät tietojaan kovalla hinnalla, esimerkiksi lakimies saattoi saada työstä palkan, mikä oli englantilaisen papin palkkaan verrattuna kaksinkertainen.

Loppupäätelmässään Salla Palmi-Felin näkee runsaasti yhteneväisyyksiä keskiajan ihmisten ja nykyajan yhteiskunnassa. Köyhät ihmiset joutuivat keskiajalla lopuksi kirkon vastuulle, nyt leipäjonoissa pyydetään myös kirkon osallistumista varattomien toimeentuloon. Me kauhistelemme edelleen esimerkiksi lääkäreitten ja lakimiesten ansioita. Heikoilla tiedoilla varustettuja lääkärin ammatissa toimivia ihmisiä oli, meillä on valelääkäreitä.

Meillä syntyy uusia ammatteja vanhojen teollisuusalojen tilalle. Ne vaativat oman aikansa ennen kuin ne hyväksytään ja arvostetaan. Myös pätkätyöläisyys on verrattavissa keskiajan yhteiskunnan muutoksiin, ihmiset joutuivat kiertämään ja hakemaan toimeentulonsa matkojen päästä kotiseuduiltaan. Euroopan kansat ja yhteiskunnat ovat muuttuneet kohtuullisen vähän tuhannen vuoden aikajaksolla.

Marja-Liisa Niuranen

 

 


Ajankohtaista -arkisto