Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Savolainen
Lahden ensi- ja turvakodin lapsityöntekijä Pipsa Savolainen haluaa kiinnittää aikuisten huomion lasten oikeuksiin.

Lasten oikeuksien päivä meni, mutta keskustelu jatkuu

Viime viikon keskiviikkona vietettiin lapsen oikeuksien päivää. Sitä vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Myös Lahden ensi- ja turvakodilla päivää juhlistettiin muun muassa herkutellen.
 - Tarjosimme täällä lapsille ja vähän aikuisillekin herkkuja ja pyrimme näin huomioimaan tuota erityistä päivää, kertoo Lahden ensi- ja turvakodin lapsityöntekijä Pipsa Savolainen.
Savolaisen mukaan Lapsen oikeuksien päivänä jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään lasten oikeuksia syvällisemminkin.
 - Meidän aikuisten velvollisuus on pitää huolta lasten oikeuksien toteutumisesta. Noihin oikeuksiin kuuluu esimerkiksi lasten oikeus elää heitä kunnioittavassa ja turvallisessa ympäristössä.
Varsinkin suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen kaipaa Savolaisen mielestä asennemuutosta.

 - Kuritusväkivalta istuu syvällä meidän yhteiskunnassamme. Jollain tapaa syynä on kova suomalainen kulttuuri, vaikka löytyyhän maailmalta tässä suhteessa toki pahempiakin paikkoja.

Kannustetaan lapset vahvoiksi

 

Lahden ensi- ja turvakoti on mukana myös ensi- ja turvakotien liiton kuritusväkivallan ja lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemisen ja vähentämisen hankkeessa. "Kannusta minut vahvaksi!"-hanke on alkanut tänä vuonna, ja se jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lapsen turvallisia kasvuolosuhteita, ehkäistä ja vähentää kuritusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua, lisätä tietoisuutta lapsen oikeuksista ja väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen sekä vahvistaa myönteistä kasvatuskulttuuria.
 - Kaikilla aikuisilla ei ole selvillä mitä oikeuksia lapsilla todellisuudessa on. Lapset ansaitsevat kunnioittavaa kasvatusta ja käytöstä, Savolainen toteaa.

Vaikka useammilla aikuisilla olisikin periaatteessa riittävästi tietoa lapsen oikeuksista, eivät ne arkielämässä kuitenkaan aina toteudu. Kaltoinkohtelun monimuotoisuus on Savolaisen mielestä niin laaja, ettei kaikkia lasten laiminlyönnin muotoja tule edes ajatelleeksi.
 - Käytännön esimerkkeinä kaltoinkohtelua on esimerkiksi evätä lapselta mahdollisuus lämpimään ruokaan, hampaiden pesuun tai puhtaisiin vaatteisiin. Lapsen kaltoinkohtelua on myös se, että hänelle ei puhuta muuten kuin vihaisesti, tai lapselle tärkeitä asioita väheksyen. Lapsi ei voi myöskään kantaa vastuuta liian suurista asioista perheen elämässä.

Osaltaan ongelmia lisää vaikeuksista vaikeneminen ja vertaisavun puute. Lasten kasvuympäristöt ovat muuttuneet lyhyen ajan kuluessa suvuista pieniin perheisiin, jolloin osa vanhemmista on jäänyt kokonaan verkostojen ulkopuolelle. He kokevat olevansa tilanteensa kanssa yksin ilman mahdollisuutta apuun.
 - Kulttuurissamme perhe on pyhä asia, johon ulkopuoliset eivät saa puuttua. Tämä tuottaa joskus ongelmia avun tarpeen tunnistamisessa ja avun vastaanottamisessa.

Savolaisen mukaan väsynyt vanhempi on väsynyt kasvattaja. Näin ollen omat rajat pitää tuntea, ja jos apua ei ole saatavilla lähipiiristä, on syytä kääntyä ammattiauttajien pariin.
 - Mitä tapahtuu, kun vauvan syntymän jälkeinen aika ei olekaan ihanaa? Voimavarojen vähentyessä viisas vanhempi pyytää apua, toteaa Savolainen.

Savolainen muistuttaa, että lapsen huostaanoton pelossa on turha jättää pyytämättä apua. Avunpyyntö ei koskaan ole syynä lapsen huostaanotolle.
 - Emme halua olla taho, joka vain paasaa sormi pystyssä, vaan tarkoituksenamme on saada aikuiset miettimään omien tekojensa oikeudellisuutta laajemmin.

Apua voi hakea esimerkiksi Perhekodilta, josta saa vertaistukea ja kokemuksia toisten pikkulapsiperheiden elämästä. Siellä on myös tarjolla lyhytaikaista lastenhoitoa. Savolaisen viesti vanhemmille ja muillekin aikuisille ihmisille on selkeä:
 - Toivoisin että aikuiset olisivat aidosti kiinnostuneita lapsista. Lapsen sanomana pelkkä "hyvin menee" ei välttämättä riitä. Kaltoinkohdellun lapsen voi pelastaa yksi aikuinen, välittävä ihminen.

Mikko Blomberg


Ajankohtaista -arkisto