Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

joulu ja jooseppi. kyllä miestä syrjittiin raskaimman mukaan.kun vaimo teki temput.tämä touhu vaiennetaan joulun sanomassa. 11.12.2017 09:13
Kansakoulukatu taas pysäköintikieltoon.Kerrostalojen kohdalla kielto molemmilla puolilla katua. 10.12.2017 14:54
teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Jörkka ei petä

15.12.2017

Juhani Melanen

Soteenkaaren päätä ei vaan näy!

15.12.2017

Papin Palsta

Taivaalta tähden valitsen

15.12.2017

Ville Skinnari

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

15.12.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Ikärasismia ja kaamoskauhua

Janne Ahonen on vastannut omalta osaltaan talkoisiin vaatimuksista nostaa eläkeikää nykyistä korkeammaksi ja palannut jälleen hyppyrimäkeen. Kauden avaus Klingenthalissa jäi kuitenkin torsoksi tuuliolosuhteiden takia. Saksanmaalla puhalsi kuin Lahdessa suurmäen ensimmäisinä vuosina konsanaan.

36-vuotiaan kuningaskotkan paluu mäkimonttuun on tapahtunut kaksijakoisissa tunnelmissa. Jotkut ovat ehtineet tuomita miehen comebackin kehäraakin viimeiseksi ja epätoivoiseksi yritykseksi, vaikka samoista maailmancupin pisteistä taistelee täysissä voimissa japanilainen Noriaki Kasai, joka on Ahosta vielä viisi vuotta vanhempi. Toiset taas, kuten MTV3:n urheilutoimitus hehkuttivat Ahosen paluuta kuin vähintäänkin vapahtajamme toista tulemista.

Niin tai näin, Ahonen vakuuttaa olevansa paremmassa kunnossa kuin koskaan, yhtenä lisäpotkuna eittämättä miehen päätös lopettaa alkoholinkäyttö totaalisesti. Viina ei ole koskaan ollut Jannelle mikään suuren mittaluokan ongelma, kuten hänen lukuisille nimekkäille kollegoilleen, mutta iän karttuessa krapula verottaa voimia entistä enemmän. Silti voimansa tunnossa oleva Ahonen on joutunut ehkä hieman yllättäenkin ikärasismin kohteeksi. Aina, kun hänestä puhutaan, ensimmäiseksi esiin nostetaan ikä. Tästä syystä hänellä on ollut muun muassa vaikeuksia löytää sponsoreita itselleen. Hieman samanlainen tilanne on suomalaisella, viisikymppisellä työttömällä työnhakijalla. Vaikka valtiovalta tahtoisi tätä kiihkeästi työrintamalle ja vaikka tämä olisi itse vielä innoissaan valmis kokonaan uudenkin uran luomiseen, työnantajat karsastavat vanhoiksi pitämiään pieruja. Sponsoria ei niin sanotusti löydy.

Jääkiekkoilijoista puhuttaessa äänensävy on aivan toisenlainen. Tuskinpa 43-vuotiaalla Teemu Selänteellä on pulaa rahoittajista. Niitä löytyisi varmasti Raipe Helmisellekin, jos mies vielä potkisi jäillä eteenpäin.

Yli 30 vuoden ikä ei ole mäkihyppääjälle mikään este, muuten kuin psyykkisesti. Urheilupsykologit ovat huomanneet, että vaikka mäkihyppääjät olisivat fyysisesti kunnossa, he alkavat kolmenkympin rajapyykkiä lähestyessään alitajuisesti painaa jarrua suorituksissaan. Pelko nostaa pakostakin päätään. Itsesuojeluvaisto ja luontainen perheenperustamisen vietti nousevat iän myötä esiin, eikä ihminen halua ottaa enää ylimääräisiä, tarpeettomia riskejä. Kysehän on kuitenkin äärimmäisissä olosuhteissa hengenvaarallisesta lajista. Aktiivikauden loppuvaiheille osunut kaatuminen usein vahvistaa päätöstä hyppyuran lopettamisesta.

Janne Ahosen psyyke näyttää kuitenkin olevan rakennettu betonista. Siihen viittaavat Selänteen tavoin lukuisat eläkkeelle siirtymispäätökset ja niiden pyörtäminen. Palavan intohimon sytykkeenä toimii varmasti myös mahdollisuus nousta Suomen ja koko maailman kaikkien aikojen parhaaksi mäkihyppääjäksi. Ohi Matti Nykäsen ja vieläpä selvin päin - mikäs olisi sen mahtavampaa!

+ + + + + + + + +

Mikähän siinä on, että vuoden pimeimmän ajan osuessa kohdalle, tiedotusvälineissä pitää melskata aina kaamosmasennuksesta, ikään kuin se olisi joku tappava kansantauti. Täytyy kuitenkin muistaa, että diagnosoitu masennus on aina vakavasti otettava ja pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus. Tyypillinen paikallisradiotoimittajan juontohan menee jotakuinkin näin: "Onneksi meillä täällä etelässä vielä aurinko pilkistää, mutta mitenkähän raskasta se on tuolla Lapissa..."

Sitä voisi kerrankin kysyä suoraan vaikkapa Utsjoen kunnanjohtajalta, Vuokko Tieva-Niittyvuopiolta, joka on varmasti miettinyt edeltäjiensä tapaan, miten tehdä kaamoksesta kansainvälinen matkailuvaltti. Kysyntää nimittäin olisi. Monet ulkomaalaiset turistit - harva kotimainen kun uskaltaa lähteä kokeilemaan - kokevat Lapin sinisävyisen kaamoksen värikkäine revontulineen hyvinkin rauhoittavana elämyksenä. Varsinkin japanilaisten keskuudessa intiimit parisuhdelomat ovat kovassa suosiossa. Lapissa, sen sijaan kuin loskaisissa kaupungeissa, kaamos ei tarkoita pimeyttä eikä välttämättä edes kylmyyttä. Tunturiolosuhteissa lämpötilat ovat yleensä aina alhaisemmat kuin säätiedotuksessa on ilmoitettu.

Kirkasvalolamppujen sijaan taatusti kaukonäköisempi ratkaisu olisikin lähteä talvilomalle itse kaamoksen ytimeen ja tutustua kunnolla siihen pahamaineiseen Lappiin - ja vaikka samalla omaan kumppaniinsa vällyjen alla. Siinä on vain yksi riski. Ensimmäisestä kerrasta voi jäädä koukkuun ja tulla Lapin-hulluksi. Edesmennyt Spede Pasanenkin varoitti aikanaan tällaisesta sairaudesta.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit