Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Jussi  MELASTELUA

Julkinen pilkka ja myötähäpeä

Julkkikset ovat julkista riistaa, kuten sanonta kuuluu. Näin on Näkkäläjärvet,! Piste ja pinoon. Aina meillä on "köyhät joukossamme", sanoo sana. Mutta missä kulkee kohtuullisuuden ja  myötähäpeän välinen ohut raja? Jokainen sanankäyttäjä ratkaisee sen henkilökohtaisesti tietysti itse. Mutta milloin, riepottelu mediassa saa sellaiset mittasuhteet, että sääli on sairautta toteamus  ei yksinkertaisesti enää toimi?

Viime viikolla kansanedustaja James Hirvisaari osoitti todellista valtiomiestaitoa napsimalla kuvia natsitervehdystä tekevästä kaveristaan. No sitä saa , mitä tilaa. Hän tiesi mitä teki ja kantaa vastuun tekemisistään. "Kyllä kansa tietää" ajattelevat persut ja valitsevat hänet Suomen Sisu-paidassa
uudelleen Arkadianmäelle.

Kolme viikkoa sitten katselin suuren ihmetyksen vallassa nuorten suosiossa olevaa Stara.fi nettisivustoa, jonka tyttären tyttäreni minulle neuvoi. Siinä Hello Kitty-verkkareihin sonnustautunut Johanna Tukiainen (tuo ulkoministeri Ikemme sähköpostikaveri) sössötti lahtelaisessa baarissa mikrofoniin
jotain tukalasta elämäntilanteestaan ja keikutteli ruhoaan biljardipöydällä. Näky oli karmiva, epätoivoinen ja masentava. Kysymyksiä pulpahti mieleeni välittömästi. Osaakohan Tukiainen itse hakeutua hoitoon? Mitä tämä sosiaaliporno oikein tavoittelee? Miksi ihmiset alentuvat kommentoimaan Tukiaisesta näkemiään videoita? Kuinka kylmän viileitä kommentteja asiasta omalla nimellä lausuttiin. " Voi ,jestas, mikä kalkkuna", " Miten toi biljardipöytä kestää" olivat  lievemmästä päästä.

Tietysti voidaan väittää, että Tukiainen ja Hakkarainen ovat itse tunkeneet julkisuuteen, joten riepottelu ja lausuntojen siteeraaminen on oikeutettua, mutta eikö syöksykierre jo ala näkyä. Karuselli Tukiaisen ympärillä muistuttaa kaukaisesti Olavi Virran herjaamista laulavaksi lihapullaksi ja Timo K Mukan leimaamista aiheettomasti pedofiiliksi. Onneksi laki yrittää suojata tai sen ainakin pitäisi suojata yksityisyyttä edes jollain tavalla. Seiska edustaa juuri tätä tirkistelykulttuuria Suomessa parhaiten. Sen sivustoilla Tukiainen esittelee vip-videoilla rintojaan ja koskettelee alapäätään.

Osa mediasta on siirtynyt Tukiaisen arvostelussa ala-arvoiseen ja lohduttomaan aikalaiskuvaan, joka voi johtaa yksilön kohdalla jopa itsemurhaan. Tätä taustaa vasten, voidaankin oikeutetusti kysyä ravintoloiden ja keikkapaikkojen vastuuta, jos näin jatkuu. Näen ne lehdet, jotka hääräävät Tukiaisen
kimpussa koulukiusaajina ja jonkin sortin sadisteina. Kuljetaan riman alta, kun muu tarjonta on niukkaa. Nykänen on terve partiopoika, Tukiainen kohta laitapuolen kulkija.

Jussi Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit