Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Julkkis-BB

Ketä voi tai kehtaa enää kutsua julkkikseksi? Kun ensimmäiset niin sanotut poliittiset broilerit valmistuivat 70-luvulla, vitsailtiin uudesta ammattikunnasta ,joka on päässyt vallankahvaan tekemättä päivääkään rehellistä työtä. Näitä politiikan hautomon kypsimipiä tuotteita olivat Ulf Sundqvist ja edelleenkin porskuttava Ilkka Kanerva. Julkkis on poliitttista broileria vieläkin jalostuneempi tuote. Julkkis elättää itsensä olemalla julkkis, hänen työnkuvaansa kuuluu julkisuudessa oleminen. Hän ei ole tullut kuuluisaksi kyvyillään, taidoillaan tai ansioillaan työelämässä, vaan olemalla mahdollisimman paljon esillä tiedotusvälineissä omalla pärställään.

Modernin julkkiskulttuurin ylin alttari on tv-ohjelma Big Brother, jonka alkuperäinen tavisversio on toiminut varsinaisena julkkiksien häkkikanalana ja tuottanut mediataivaalle Homo-Nikon (Saarinen) kaltaisia kiusankappaleita. Tänä vuonna Big Brother sai etuliitteekseen sana julkkis, jonka jälkeen ohjelman suosio räjähti entisestään kasvuun. Ohjelman studio-osuuksiin viikon aikana kutsutut vieraat käyvät läpi BB-talon tapahtumia viileän jäätävästi kuin vaalilähetysten parhaat kommentaattorit; viikon lähestyessä loppuaan elämän ja kuoleman kysymykseksi nuosee, kuka saa häädön.

Suomalaisen julkkismaailman verenvähyyttä osoittaa se, ettei BB:n julkkistalossa asunut kuin yksi oikea julkkis: Andy McCoy, joka on saanut kestokännisellä hourailullaan lähes puolijumalan aseman. Kuka muistaa enää Susanna Indrenin oikeaa ammattia tai viimeistä roolisuoritusta? Mikä on Frederikin viimeisimmän hittikappaleen nimi? Koska viimeksi Jori A. Kopponen on taikonut muuta kuin ekstaasia piiloon poliiseilta? Puhumattakaan, keitä ihmeen henkilöitä ovat Aleks Vehkala, Marianne Kallio, Teppo Säkkinen tai Johanna Salminen? Neljästä viime mainitusta jokainen voisi pettää puolisoaan, kärähtää ratista, tulla uskoon ja joutua vankilaan ilman, että yksikään lehti olisi kiinnostunut tapahtuneesta. Tissejään anteliaasti esittelevällä Mariannella voisi korkeintaan olla saumoja kenkiä kaupittelevan Zalandon mannekiiniksi - huutajana!

Reetua, Susannaa ja Claudia Eveä on nähty tosi-teevessä jo yllin kyllin. Kolmikko on kuin muinaisjäänne ajoilta, jolloin Mainos-TV:llä oli yksinoikeus suomalaisten viihdyttämiseen. Syrjäkylien pikkutähdille matkan maineeseen takasi pelkästään tiivis päivystäminen yhtiön silloisessa kuppilassa. Kun Spede oli ensin napannut tuoreen kasvon speleihinsä esiintymään, Riitta Väisänen poimi hänet Kymppitonniin ja seuraavaksi Jukka Virtanen Levyraatiin. Susanna Indrenin julkisuudenkipeys on kuitenkin ylittänyt jo kaikki mahdolliset hyvän maun ja huonon käytöksen rajat. Näyttelijä arvostelee lujin sanoin tapaa, jolla häntä on riepoteltu julkisuudessa, mutta paljastaa samaan aikaan intiimielämänsä salaisuuksia vieressä surraavalle kameralle. Kehtaa vielä kerjätä töitä koko kansan nähden. Indrenin on turha ainakaan valittaa jälkeenpäin, ettei hän tiennyt olevansa televisiolähetyksessä.

Jos Big Brotherista on pakko kaivaa jotain positiivista, se on varmaankin havainto, joka on tullut jokaiselle julkkistoimittajalle työssään selväksi: Mitä pienempi tähti, sen suurempi kusipää. Tai ehkäpä kaikkein pahimpia ovat nimenomaan keskinkertaiset ja huipulle epätoivoisimmin pyrkivät julkkikset. Muuten BB jättää edelleenkin ikävän jälkimaun. Ohjelma on kuin mittatilaustyönä tehty kaikille kerrostalokytille, joiden päätehtävänä on naapurien puuhien tirkistely. Viihteenä se sopii mitä parhaiten vahingoniloiselle suomalaiselle. Mikään ei ole niin mahtavaa kuin että joku, mieluiten vielä mahdollisimman nimekäs henkilö, mokaa julkisesti. Ajattelukuvion takana on suomalaisiin iskostunut perusfilosofia: Ei haittaa, jos itsellä menee huonosti niin kauan, kun naapurilla menee vieläkin huonommin.

Samoihin aikoihin, kun Andy McCoy -huuma nousi sellaisiin mittoihin, että hänet olisi äänestetty Suomen seuraavaksi pääministeriksi, jos se olisi ollut puhelimitse vain mahdollista, toinen mammutti asteli megaluokan BB-taloon, eli eduskuntaan. Vaikka kansanedustajaksi jälleen nostetun Jörn Donnerin kommentit paikasta ja sen viihtyisyydestä olivat vähintäänkin yhtä purevia kuin Andyllä, ne eivät saaneet mediassa yhtä suurta huomiota. Donner ilmoitti, että hän kantaa mukanaan kirjaa siltä varalta, että eduskunnassa osuu eteen tylsä päivä. BB-talossa hän olisi tarvinnut oman kirjastohuoneen.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit