Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Savolainen trombi

Suomi ei ole turvassa luonnonvoimilta kesälläkään. Hurrikaaneja ja tornadoja emme ole vielä kokeneet, mutta nekin ovat asiantuntijoiden mukaan tulossa. Sen sijaan trombit ovat jokakesäinen pelonaihe Mikkelin seudulla, vaikka tänä vuonna sellainen iski Pohjanmaalla, Tuurin kyläkaupalla, vetäen naisen ja teltan ilmaan. Jostain kumman syystä nimenomaan Etelä-Savo on luonnonmullistuksille altista aluetta Suomessa. Siellä on trombi tempaissut henkilöauton mukaansa aivan kaupungin keskustassa, sairaalan kohdalla. Onni onnettomuudessa oli, että apu löytyi läheltä.

Kävimme valokuvaajan kanssa haastattelemassa vuosituhannen vaihteessa trombin kokeneita mikkeliläisiä edesmenneeseen Nykyposti-lehteen. Rantakylän kaupunginosassa huoltamotyöntekijä osoitti etusormella kohtaa rakennuksesta, josta luontopiru oli repäissyt kulman irti. Kysyimme, millaiset olivat olleet mökin vauriot. "No, sehän män ihan yksiks pillun pärreiks", kaveri totesi vakavalla naamalla. Seuraavat silminnäkijät olivat paikalliselta lentoasemalta, jolla oli vielä tuolloin säännöllistä matkustajaliikennettä. Matkatavarahihnalle laukkuja heitellyt, leveää savoa vääntänyt haalarimies kertoi, miten maaherra Pirjo Ala-Kapeeta lentokoneelle saattanut ryhmä oli pelästynyt kovin, kun trombi oli imaissut osan lentokonehallista sisuksiinsa. Avustajat olivat ehdottaneet Ala-Kapeelle vaivihkaa siirtymistä nelipyöräisen kyytiin.

Kävimme kentällä kuvaamassa strategiset tapahtumapaikat, kunnes rahtihemmo ilmesesti tajusi, että olemme lehtimiehiä. Hän tuli repimään hihasta ja vakuutti, että nyt olisi tiedossa jymyjuttu Nykypostiin. Tiedustelimme kohteliaasti, mitähän aihetta se mahtaisi käsitellä. Kävi ilmi, että nuorukaisen sukulaistyttö oli lähtenyt aikoinaan samaiselta lentokentältä maailmaa valloittamaan, mutta opiskelupaikka ulkomailta ei ollut auennutkaan aivan helposti. "Nyt se myöp ihteensä Lontoossa huorana", vinkin tarjoaja innostui. Mies olisi ollut valmis antamaan lehdellemme kattavan haastattelun aiheesta heti, kun työvuoro päättyy, mutta sovimme, että otamme häneen yhteyttä, jos kiinnostusta ilmenee. Tarina ei välttämättä olisi sopinut tyyliään perhelehdeksi siistivän kuukausijulkaisun linjauksiin.

Sanotaan, että Suomen eri heimojen murre on muototunut maantieteen ja sään mukaan. Pohjalaiset ovat tasaisia kuten maastonsa, savolaiset taas yhtä värikkäitä ja monimuotoisia kuin tiestönsä ja maisemansa. Ehkäpä juuri siksi trombit ovat valinneet savolaiset erityiskohteekseen - vaikka asiantuntijoilla saattaa olla luonnonilmiöön virallisempikin selitys. En tiedä, olisivatko turkulaiset ja porilaiset osanneet kuvailla kokemuksiaan luonnonvoimien myllerryksessä yhtä lentävästi kuin mikkeliläiset. Niin hersyviä tarinoita saimme kuulla. Jollakin tapaa savolaiset tuntuivat jopa olevan ylpeitä trombeistaan. Vakavimmin niistä lienee vaurioitunut tapaamamme lentokenttätyöntekijä, jonka käsitys journalismista oli pahasti vääristynyt.

+ + + +++ +++

Netissä osui silmiin mielenkiintoinen tutkimus, jossa oli kartoitettu, mitkä kielet maailmalla ovat kaikkein vaikeimpia oppia englantia äidinkielenään puhuville. Suomea on aina pidetty konstikkaana kielenä ulkomaalaisille, mutta silti pidin pienenä yllätyksenä, että olimme sijoittuneet kymmenen kärkeen. Täytyy toki muistaa, että näkökulma on brittipainotteinen, virolaisethan oppivat suomea kuin vettä vaan. Top kymppi näytti seuraavalta: 1) baski, 2) arabia, 3) kantoninkiina, 4) suomi, 5) unkari, 6) navajo, 7) mandariinikiina, 8) japani, 9) viro ja 10) puola. Yllätys ei ole pelkästään, että olemme listalla peräti neljäntenä, vaan että mukaan on myös mahtunut kahden veljeskansamme kielet, unkari ja viro.

Ikään kuin vahvistukseksi suomen kielen monimutkaisuudesta artikkeliin oli lisätty valokuva kyltistä, jossa lukee: "Porvoon Eläinlääkäriasema ky/Borgå veterinärstation kb". Juttua laatineet eivät ole selvästikään ymmärtäneet, että loppuosa tekstistä on ruotsia, mutta se tuskin lohduttaa brittiopiskelijaa, joka on erehtynyt valitsemaan suomen kielen pääaineekseen. Vaikeinta ulkomaalaiselle suomen kielessä ovat sanat, joissa on vähän yhtäläisyyksiä valtakielien kanssa, sekä kielioppi. Sijamuodoissa yhden kirjaimen ero saattaa muuttaa sanan merkityksen täysin päälaelleen.

Muistakaa siis tämä, kun joudutte lähikuukausina neuvomaan englanniksi tai käsimerkein ulkomaalaisille turisteille tietä hyppyrimäille tai Sibeliustalolle. Suomen kieli ei mene kerrasta perille, ei vaikka ääntä korottaisi.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit