Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Savolainen trombi

Suomi ei ole turvassa luonnonvoimilta kesälläkään. Hurrikaaneja ja tornadoja emme ole vielä kokeneet, mutta nekin ovat asiantuntijoiden mukaan tulossa. Sen sijaan trombit ovat jokakesäinen pelonaihe Mikkelin seudulla, vaikka tänä vuonna sellainen iski Pohjanmaalla, Tuurin kyläkaupalla, vetäen naisen ja teltan ilmaan. Jostain kumman syystä nimenomaan Etelä-Savo on luonnonmullistuksille altista aluetta Suomessa. Siellä on trombi tempaissut henkilöauton mukaansa aivan kaupungin keskustassa, sairaalan kohdalla. Onni onnettomuudessa oli, että apu löytyi läheltä.

Kävimme valokuvaajan kanssa haastattelemassa vuosituhannen vaihteessa trombin kokeneita mikkeliläisiä edesmenneeseen Nykyposti-lehteen. Rantakylän kaupunginosassa huoltamotyöntekijä osoitti etusormella kohtaa rakennuksesta, josta luontopiru oli repäissyt kulman irti. Kysyimme, millaiset olivat olleet mökin vauriot. "No, sehän män ihan yksiks pillun pärreiks", kaveri totesi vakavalla naamalla. Seuraavat silminnäkijät olivat paikalliselta lentoasemalta, jolla oli vielä tuolloin säännöllistä matkustajaliikennettä. Matkatavarahihnalle laukkuja heitellyt, leveää savoa vääntänyt haalarimies kertoi, miten maaherra Pirjo Ala-Kapeeta lentokoneelle saattanut ryhmä oli pelästynyt kovin, kun trombi oli imaissut osan lentokonehallista sisuksiinsa. Avustajat olivat ehdottaneet Ala-Kapeelle vaivihkaa siirtymistä nelipyöräisen kyytiin.

Kävimme kentällä kuvaamassa strategiset tapahtumapaikat, kunnes rahtihemmo ilmesesti tajusi, että olemme lehtimiehiä. Hän tuli repimään hihasta ja vakuutti, että nyt olisi tiedossa jymyjuttu Nykypostiin. Tiedustelimme kohteliaasti, mitähän aihetta se mahtaisi käsitellä. Kävi ilmi, että nuorukaisen sukulaistyttö oli lähtenyt aikoinaan samaiselta lentokentältä maailmaa valloittamaan, mutta opiskelupaikka ulkomailta ei ollut auennutkaan aivan helposti. "Nyt se myöp ihteensä Lontoossa huorana", vinkin tarjoaja innostui. Mies olisi ollut valmis antamaan lehdellemme kattavan haastattelun aiheesta heti, kun työvuoro päättyy, mutta sovimme, että otamme häneen yhteyttä, jos kiinnostusta ilmenee. Tarina ei välttämättä olisi sopinut tyyliään perhelehdeksi siistivän kuukausijulkaisun linjauksiin.

Sanotaan, että Suomen eri heimojen murre on muototunut maantieteen ja sään mukaan. Pohjalaiset ovat tasaisia kuten maastonsa, savolaiset taas yhtä värikkäitä ja monimuotoisia kuin tiestönsä ja maisemansa. Ehkäpä juuri siksi trombit ovat valinneet savolaiset erityiskohteekseen - vaikka asiantuntijoilla saattaa olla luonnonilmiöön virallisempikin selitys. En tiedä, olisivatko turkulaiset ja porilaiset osanneet kuvailla kokemuksiaan luonnonvoimien myllerryksessä yhtä lentävästi kuin mikkeliläiset. Niin hersyviä tarinoita saimme kuulla. Jollakin tapaa savolaiset tuntuivat jopa olevan ylpeitä trombeistaan. Vakavimmin niistä lienee vaurioitunut tapaamamme lentokenttätyöntekijä, jonka käsitys journalismista oli pahasti vääristynyt.

+ + + +++ +++

Netissä osui silmiin mielenkiintoinen tutkimus, jossa oli kartoitettu, mitkä kielet maailmalla ovat kaikkein vaikeimpia oppia englantia äidinkielenään puhuville. Suomea on aina pidetty konstikkaana kielenä ulkomaalaisille, mutta silti pidin pienenä yllätyksenä, että olimme sijoittuneet kymmenen kärkeen. Täytyy toki muistaa, että näkökulma on brittipainotteinen, virolaisethan oppivat suomea kuin vettä vaan. Top kymppi näytti seuraavalta: 1) baski, 2) arabia, 3) kantoninkiina, 4) suomi, 5) unkari, 6) navajo, 7) mandariinikiina, 8) japani, 9) viro ja 10) puola. Yllätys ei ole pelkästään, että olemme listalla peräti neljäntenä, vaan että mukaan on myös mahtunut kahden veljeskansamme kielet, unkari ja viro.

Ikään kuin vahvistukseksi suomen kielen monimutkaisuudesta artikkeliin oli lisätty valokuva kyltistä, jossa lukee: "Porvoon Eläinlääkäriasema ky/Borgå veterinärstation kb". Juttua laatineet eivät ole selvästikään ymmärtäneet, että loppuosa tekstistä on ruotsia, mutta se tuskin lohduttaa brittiopiskelijaa, joka on erehtynyt valitsemaan suomen kielen pääaineekseen. Vaikeinta ulkomaalaiselle suomen kielessä ovat sanat, joissa on vähän yhtäläisyyksiä valtakielien kanssa, sekä kielioppi. Sijamuodoissa yhden kirjaimen ero saattaa muuttaa sanan merkityksen täysin päälaelleen.

Muistakaa siis tämä, kun joudutte lähikuukausina neuvomaan englanniksi tai käsimerkein ulkomaalaisille turisteille tietä hyppyrimäille tai Sibeliustalolle. Suomen kieli ei mene kerrasta perille, ei vaikka ääntä korottaisi.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit