Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

joulu ja jooseppi. kyllä miestä syrjittiin raskaimman mukaan.kun vaimo teki temput.tämä touhu vaiennetaan joulun sanomassa. 11.12.2017 09:13
Kansakoulukatu taas pysäköintikieltoon.Kerrostalojen kohdalla kielto molemmilla puolilla katua. 10.12.2017 14:54
teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Jörkka ei petä

15.12.2017

Juhani Melanen

Soteenkaaren päätä ei vaan näy!

15.12.2017

Papin Palsta

Taivaalta tähden valitsen

15.12.2017

Ville Skinnari

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

15.12.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Pelastakaa homomies Saarinen!

Tällä pyynnöllä en viittaa mitenkään Steven Spielbergin vuonna 1998 ensi-iltansa saaneeseen sotaelokuvaan Pelastakaa sotamies Ryan, vaan Sub-kanavan tositragedian Viidakon tähtöset yhteen päähenkilöön, julkihomo ja wannabe-julkkis Niko Saariseen. Tämä 26-vuotias mies on tullut kuuluisaksi paitsi sotaveteraaneja ja missejä halventavista lausunnoistaan, myös siitä, että hän tahtoo keinolla millä hyvänsä Seiskan kanteen. Viidakossa karaistuneen Saarisen toiveet ovat siis hieman samansuuntaiset kuin nuorten virolaistyttöjen ammatinvalintahaaveet. Heidän unelma-ammattinsa on ollut jo pitkään joko julkkis tai prostituoitu.

Saarisen tavaramerkiksi on muodostunut kovaääninen kälätys, johon kuuluu sitä vuolaampi ulosanti ja sitä korkeampi falsetti, mitä vähemmän hänellä on asiaa. Hän laukoo niin sanottuja ajatuksiaan ääneen ennen niiden miettimistä. Saarinen kehuu, ettei ole käynyt armeijaa. Se oli ehkä suotavaa, sillä hän olisi luultavasti tehnyt suurimman osan kantahenkilökunnasta sekopäiseksi. Kimittäjään eivät olisi tehonneet kuin lepositeet ja suurin mahdollinen spruutta rauhoittavaa sairastuvalla. Tiedän rauhaarakastavasta tuttavapiiristäni montakin, jotka olisivat valmiita simputtamaan kaveria oikein olan takaa - vapaaehtoisena ja vieläpä ilman 7 päivää -lehden palkkiota.

Viidakon tähtösissä Saarinen ilmoitti moneen kertaan olevansa niin kuumaa kamaa julkkisrintamalla, että Seiska olisi missä tahansa käänteessä valmis maksamaan kevyesti 3000 euroa hänen kulissientakaisista paljastuksistaan. Kyseisessä lehdessä töissä olleena voin kertoa, että ei olisi. Toistaiseksi miehen suurin "paljastus" on ollut viime viikon Seiskassa julkaistu sivun juttu, jossa hän kertoo etsivänsä rinnalleen homojääkiekkoilijaa. Kuvassa Niko poseeraa mopon satulassa.

Thaimaassa viidakkoleirillä kahteen perintöprinsessaan, Sabina Särkkään ja Niina Lavoseen tutustunut Saarinen oli yrittänyt selvittää tytöiltä, onko jääkiekkolijoissa homoja. "Olen kysynyt, onko heillä ollut mitään tuntemuksia siitä, että joku olisi homo, kun he ovat olleet kiekkoilijoiden kanssa. He eivät ole ainakaan toistaiseksi bonganneet homokiekkoilijaa. Ehkä jonain iltana mukaani tarttuu kiekkoilija Namu-ravintolasta. Pasi Nielikäinenkään ei ole laittanut minulle viestiä", mies valittelee, mutta ei ole vielä täysin menettänyt toivoaan. Sääli, että Venäjän pojat lähtivät hävityn puolivärieräottelun jälkeen niin nopeasti livohkaan Helsingistä, lätkän MM-kisoista. Olisin suositellut Saariselle ehdottomasti sokkotreffejä pääkaupungin yössä hyvin viihtyneen Ilja Kovaltshukin kanssa. Niko tuntuukin ihastuneen kovaotteisiin kundeihin. Varoittaisin silti vikittelemästä viesteillä esimerkiksi maajoukkueen massiiviseen pakkikalustoon kuuluvaa Ilari Melartia tai entistä järkälemäistä kiekkokaukalon poliisia, Sami Heleniusta. Juhani Tammista siteeratakseni, "näillä veljillä" voisivat jäädä puheenaiheet hyvinkin vähiin.

Itsesuojeluvaisto Saarisella on joka tapauksessa aivan olematon. Pelastakaa tämä mopomies ihmeessä hyvissä ajoin ennen kuin hän saa joltain vähemmän huumorintajuiselta korstolta kunnolla turpaansa. Siinähän olisikin Seiskalle sitä kovasti kaivattua lööppikamaa. Ainoa pahempi kohtalo Saariselle olisi, jos lehti tekisi hänestä eräänlaisen homo-Tuksun, Johanna Tukiaisen uuden miespuolisen vastineen, joka imettäisiin julkisuusmyllyn pyörityksessä kuiviin, mahtipontisesta alusta aina surkeaan mahalaskuun.

+ + + + + + + + +

Mitä taas mahalaskuihin, vieläpä kunnon mahapaukkuihin tulee, Nelosen julkkisten uimahyppykilpailu Splash! oli totaalinen sellainen. Odotin osanottajien oppivan ohjelmassa jotain, kuten vaikkapa Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa. Kilpailijat olivat sentään harjoitelleet ensimmäistä hyppyään samalla lailla valmentajien avustuksella ja ajan kanssa. Nyt perjantai-illan paras katseluaika hukattiin kuitenkin harakoille ja katsojaa pantiin huokeammin kuin halvalla. Luvattoman monta minuuttia kului siihen, kun katsoimme eräänkin naispuolisen julkkiksen hyppyä kolmesta metristä veteen sukkana jalat edellä. Olemattomien suoritusten hehkutus oli muutenkin sitä luokkaa, että väistämättä mieleen tulivat pentuajat, jolloin miteltiin, kuka uskaltaa hypätä Mytäjäisissä tai Möysässä kerroksista korkeimmalta alas. Jos veteen tulee väärin, kasseihin sattuu, oli Splash!-ohjelman keskeinen opetus, mutta senhän me Launeen pojat tiesimme jo entuudestaan. Meitä kiinnosti enemmänkin, voiko maha revetä tai luut murtua, jos tulee kympistä alas väärässä asennossa.

Ohjelma on hollantilainen formaatti, joten ymmärrän, että se on voinut olla kotimaassaan suurikin menestys. Alankomaalaiset kun eivät ole tottuneet luonnostaan paikkoihin, joissa päätä huimaisi. Formaatissa on kuitenkin selkeitä puutteita. Kilpailun puhelinäänestys meni sekä kisaajilta että minulta täysin yli hilseen. En myöskään ymmärtänyt, miksi kilpailijat saavat uusintakierroksella hypätä saman hypyn toistamiseen. Kun kaikki karsiutumisuhan alla tekivät niin, show lässähti entisestään. Vastaavanlaisissa laulukisoissakin karsijat esittävät aina uuden kappaleen.

Splash! esittelikin yhden piirteen lisää julkkiksena olemisen raadollisuudesta. Jos on onnistunut pääsemään jollakin konstilla otsikoihin, niissä halutaan pysyä vaikka millä ilveellä. Ennen vaatimatonta hyppyä saattoi vedota siihen, että kuukausi sitten ei osannut uida tai että pelkää vettä tai korkeita paikkoja. Mytäjäisten puutornissa meillä kesälomasta nauttivilla kersoilla ei ollut aikaa selittelyyn. Se, joka epäröi hyppäämistä, menetti välittömästi vuoronsa ja joutui jonon hännille.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit