Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


On aika esikasvattaa kesätaimet, palstaviljelijät!

Tulppaanien ja narsissien mullan ja lumen alla talvehtineet kukkasipulit työntävät lehtivartta jo kotipihojen etelärinteillä. Krookukset ovat jo kukassa lähellä maanpintaa, kun aurinkoiset päivät saivat ne avautumaan. Palstaviljelijät käyvät peltojensa reunoilla tarkistamassa lumikinoksen paksuutta alkuviikon sateiden jälkeen. Huhtikuun kolmannella viikolla viljelijä, joka haluaa kasvattaa kesäkurpitsat, kurkut, tomaatit ja paprikat siemenestä lähtien, ovat kauppojen siemenhyllyjen tarkkasilmäisiä asiakkaita.

Itse kasvatettua luomuruokaa aikovat viljelijät Tonttilassa nauttia ensi syksynäkin. He seuraavat päivittäin lumen sulamista Aittapellontien itäpuolella olevilta pelloilta, ja Joutjoen veden reipasta virtausta. Vielä ei näyttäisi olevan tulvimisvaaraa. Naapurustossa asuvat Sirpa Ilola, Mervi Hannonen ja Hilkka Tuovinen ovat varanneet palstansa viideksi vuodeksi. Hyöty- ja koristekasvien sekä kukkien kasvattaminen on välillä hauskaa, toisinaan hallan, raekuurojen tai rankkojen sateiden takia jännitystä ja harmiakin tuottavaa. Viljelijöitten sosiaalisella kanssakäymisellä viljelyn keskellä oma erityinen painoarvo ja kuntoliikunta on taattu.

viljelijät
Lähiruoka kasvaa rouvien, vas. Sirpa Ilolan, Maire Hannosen ja Hilkka Tuovisen viljelypalstoilla jälleen ensi kesänä. Perunat, porkkana ja punajuuret talvehtivat jäähdytetyissä kellareissa ja omaan pakkaseen säilöttyä marjasatoa nautitaan pitkin talvea.

Rouvat ovat kasvattaneet vuosien aikana aareillaan niin kotoista perunaa, joka muuten pitäisi idättää näinä viikkoina, porkkanaa, kaalilajikkeita, sipuleita ja montaa muuta vihannesta, kuten hernettä ja papua. Oma jännityksensä viherpeukalolle antaa jo kasvien siemenestä alkaen kotona, idätyspurkeissa kasvattaminen ja ovatko siemenet kasvukelpoisia, ja miten onnistuu taimien kouluttaminen kotona ikkunalaudalla sekä varsinaiselle kasvupaikalle siirto!? Porkkanoiden ja punajuurien siemenet eivät aina kasva sata- ja yksiprosenttisesti.
 - Viime kesän perunasato oli lukumäärältään pienempi kuin keväällä peltoon istutettu perunakilot Mervi-rouva nauraa

Viidenkymmenen vuoden kokemus on kertynyt Aittapellontien varrella asuvilla Maire ja Pentti Nousiaisella lahtelaisina palstaviljelijöinä. Jo nuorena perheenä he aloittivat silloisen asuinpaikkansa naapurissa luomuviljelyn ja harrastus on jatkunut vuosikymmenet. Nyt he kasvattavat kesällä kasvihuoneessa Tonttilan palstalla myös tomaattia ja maissia. Muutama marjapensaskin antaa hyvän sadon. Ne ovat saaneet olla pellon reunassa ilkityöntekijöiltä rauhassa.

Harmia kaikille vakituisille viljelijöille tuottavat sadon kypsyessä varkaat, jotka syysiltojen pimentyessä käyvät mielellään nostamassa sadon, jonka viljelyyn he eivät ole laittaneet tikkuakaan ristiin. Tonttilan viljelijät ovat jo usean syyskesän ajan järjestäneet öisin viljelysalueelle vartion. Kaali, porkka, tomaatti ja muiden vihannesten varkaudet ovat vähentyneet, mutta aina löytyy niitä, jotka haluavat nauttia "valmiin pöydän antimista". Hyvinä vanhoina aikoina sai omapuitten alle laittaa koiranpommeja, saisikohan nyt pippurisumuttimista hyviä suihkuja, jos niitten päälle voro vahingossa astuisi!?

Viljelypalstojen jako tapahtunee lumien sulettua ehkä toukokuun kolmannella viikolla, Sofian päivän aikaan, arvelee Lahden 4-H yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Anna Puolakka. Sateisen viime syyskesän jälkeen traktorilla ei päästy peltoja muokkaamaan, toivottavasti se onnistuu toukokuussa. Viljelypalstat ovat pääasiallisesti yhden- tai puolen aarin kokoisia. Yhden aarin hinta on 20 euroa kesäkausi, mutta myös viiden kesän sopimuksia viljelijä voi tehdä, hinta on silloin 80 euroa aarilta.

Etelä-Lahden palstaviljelijät menettivät Tapparankadun ja Keijutien välisen pellon asuinrakentamiselle. Liipolan ja Saksalan välistä löytyvät Kerinkallion pellot ja siitä itään Lotilan. Myös Ahtialassa, Mukkulassa ja Riihelässä on peltoa viherpeukaloille.

Marja-Liisa Niuranen

 

 

 

 


Ajankohtaista -arkisto